1800-lukua ihannoiva Outi Saukko pyrkii myös itse elämään mahdollisimman vanhan aikaisesti ja entisaikaa kunnioittaen. Kuva: Anne Anttila
Outi Saukko osti vuonna 1745 rakennetun talon: ”Leivinuunissa kokkailu vaatii aikaa ja opettelua, mutta lopputulos on palkitseva”
Suntioksi opiskeleva Outi Saukko asuu vanhassa talossa, jonka keittiössä leivät leivotaan juureen ja leivonnaiset valmistetaan isoäidin reseptien mukaan.Alavieska
Juurisaavi on alavieskalaiselle Outi Saukolle yksi tärkeimmistä "kodinkoneista". Hän tekee kaiken mahdollisen itse, juureen leivotuista leivistä lähtien. Kuva: Anne Anttila”Olen aina ajatellut vanhanaikaisesti, joten entisaikaa ihannoiva elämäntyyli on hyvin luontaista. Haluaisin elää aikakaudella, jolloin arki täyttyi askareista, kaikki tehtiin itse, mutta stressi oli kuitenkin tuntematon käsite”, kertoo alavieskalainen Outi Saukko, 38.
Vanha aika näyttäytyy pieninä palasina myös Outin omassa elämäntyylissä.
Suntioksi opiskeleva Saukko viihtyy kotituvan lämmössä, joko villasukkaa kutoen tai voita kirnuten. Keittiössä syntyvät myös entisajan perinneherkut, kropsut, paholaisen kakut ja juureen leivottu ruisleipä.
Perheen koti on vuonna 1745 rakennetussa talossa. Talolla on takanaan monisäikeinen historia ja monta elämäntarinaa.
”Viimeiset 16 vuotta olen rakentanut ympärilleni oman näköistä elämää. Kaikki alkoi tavallaan tästä talosta. Kun ensimmäisen kerran ajoimme pihaan, sanoin miehelleni, että etsintä päättyi tähän. Tämä on meidän koti”, Saukko muistelee hymyillen.
Vaikka puitteet hieman nuokahtelivat, talossa oli Saukon mukaan jotakin suurta ja sykähdyttävää.
”Näin jälkeenpäin voin sanoa, että se jokin on paikan suuri sielu. Kun navetan takaa kääntyy pihaan, niin yhä edelleen mielen valtaa syvä turvallisuuden tunne.”
”Kun navetan takaa kääntyy pihaan, niin yhä edelleen mielen valtaa syvä turvallisuuden tunne.”
Puulämmitys. Se oli asioista ensimmäinen, josta Outi Saukko ei halunnut luopua.
”Olihan tämä alussa melkoinen työmaa, mutta tehtävänä ei kuitenkaan mahdoton.”
Taloa on remontoitu paljon ja pitkään, mutta vanhaa kunnioittaen. Tuvassa on edelleen puuhella ja leivinuuni sekä kamareissa kakluunit. Perinteiset lämmitystavat säästävät sähköä, mutta hellaa ja uunia käytetään usein myös ruuanvalmistuksessa. Esimerkiksi leivinuunissa paistuvat juureen tehdyt leivät, pataruuat sekä monet vanhan ajan leivonnaiset.
”Toki leivinuunissa kokkailu vaatii aikaa ja opettelua, mutta yritysten ja erehdysten kautta lopputulos on hyvin palkitsevaa”, Saukko kertoo.
Hellan päällä lämmitettävä silitysrauta soveltuu erinomaisesti muun muassa pitsiliinojen silittämiseen. Kuva: Anne AnttilaSyvä kiinnostus 1800-lukuun näkyy Outi Saukon arjessa myös ajatusten tasolla.
”Ajattelen monista asioista hyvin vanhan aikaisesti. Ihannoin esimerkiksi perhekeskeistä arkea. Sellaista, jossa lapset saavat kasvaa kotona, oppia ja osallistua perhearjen pyörittämiseen.”
Saukko sanoo unelmoivansa myös elämäntyylistä, jossa perheenäiti on sanan varsinaisessa merkityksessään kodin hengetär.
”Tällainen elämä viehättää kovasti. Siitäkin huolimatta, vaikka naisten elämä oli entisaikaan hyvin työn täyteistä ja tasa-arvosta ei tuohon aikaan osattu edes haaveilla. Nainen oli perheessä kuitenkin se, joka pyöritti arkea ja toi mukanaan rauhan ja turvallisuuden tunteen”, Saukko luonnehtii.
Kiireettömyys, läsnäolo ja kunnioitus ikäihmisiä kohtaan ovat Outi Saukolle myös hyvin tärkeitä asioita.
”Kaikki lähtee kotoa. Kotikasvatuksen arvoa ei saa unohtaa. Jos lapsille näytetään mallia esimerkiksi hyvistä käytöstavoista, jälkikasvu osaa kiittää ja sanoa päivää läpi elämän. Valitettavasti arvomaailma on muuttunut, joten jokaiselle, erityisesti nuorille, tekisi hyvää elää hetki 1800-luvulla.”
”Jokaiselle, erityisesti nuorille, tekisi hyvää elää hetki 1800-luvulla.”
Vanha aika näyttäytyy sopivin annoksin myös yrityselämässä.
”Olen rikosmysteerien suurkuluttaja, joten ajattelin tuoda Sherlock Holmesin tarinat myös Alavieskaan. Muutimme vanhan parsinavetan pakohuoneeksi ja vuoden 2024 syksyllä ryhdyimme ratkomaan rikoksia. Teemat vaihtuvat vuodenaikojen mukaan ja kesäksi on tulossa mysteeri, johon liittyy entisajan uskomuksia hyvästä satokaudesta”, Saukko vinkkaa.
Pakohuoneen lisäksi Outi Saukko suunnittelee navetan päätyyn myös entisajan henkeä huokuvaa kesäkahvilaa.
”Aika näyttää milloin ja missä muodossa, mutta haaveena on kuitenkin kahvila, jossa myydään itse tehtyjä vanhan ajan leivonnaisia. Ja nimenomaan niitä leivonnaisia, joita nautittiin 1800-luvun herrasväenkin pöydissä”, Saukko suunnittelee toiveikkaana.
- Osaston luetuimmat
