Näin rottapelolla rahastetaan – myyjä paljasti törkeän huijauskeinon

Syksyiseksi kääntyvä vuodenaika tietää takuuvarmasti sitä, että omenapuut notkuvat runsaina. Ylimääräisiä omenoita kannattaa tarjota sukulaisille, naapureille tai ihan kenelle tahansa netin palstoilla jo pelkästään siitäkin syystä, etteivät omenat houkuttelisi rottia alueelle tai pihapiiriin.

Myös metsästysseurat saattavat ottaa ylijäämäomenoita vastaan. Viimeisenä vaihtoehtona kannattaa harkita sitä, että pihapuiden omenat kärrää jäteasemalle. Useimmissa kunnissa se on maksutonta.

”Ensisijaisesti omenat kannattaa käyttää itse, sitten vaihtoehdot ovat naapurit ja vaikka ventovieraat. Rotat elävät viemäreissä, mutta ne etsivät ruokaa myös maan päältä. Kysymys ei ole yksittäisestä omakotitalosta, vaan koko alueesta”, Marttaliiton johtava asiantuntija Tiina Ikonen kertoo.

Kaupungin tontilla, asutuksen vieressä kasvavan omenapuun tuotokset eivät kelpaa kenellekään paitsi peuroille, linnuille, kauriille, rusakoille ja jyrsijöille. Kuva Hämeenlinnasta.  Kuva: Mikko Soini

Omenoiden keräämiseen on toinenkin syy, vaikka niille ei olisi käyttöä.

”Jos omenoissa on muumiotautia, ne pitää poistaa, myös maasta. Muuten koko asia voi siirtyä taas ensi vuoteen. Kiinteistöllä voi kompostoida omenoita suurehkojakin määriä, jos käytössä on tilava, jyrsijäsuojattu kompostori. Biojätekeräykseen voi laittaa yleensä vain pieniä määriä”, Ikonen kertoo.

”Myös muumiotautiset omenat voi kompostoida, ja vähentää näin taudin esiintymistä seuraavana kesänä. Sienitauti tuhoutuu kompostoinnin aikana, eikä se ole maalevintäinen.”

Poimimattomat omenat kiinnostavat myös jyrsijöitä. Kuva: Timo Filpus

Suuri osa rotista kuolee Suomessa kylmien talvien aikana, Helsingin yliopiston evoluutiobiologi ja Helsingin kaupunkirottaprojektin vetäjä Tuomas Aivelo kertoi Ylellä taannoin.

Aivelon mukaan rotista on hankala päästä kokonaan eroon, eivätkä rotat välttämättä olekaan ongelma niin kauan, kun niiden määrä pysyy rajallisena.

”Esimerkiksi Helsingin Kalliossa voi ilman ongelmia asua jonkinlainen vakaa rottakanta. Ne pääsevät viemäristöön ja saavat sieltä ravintoa. Yksikin rottaperhe saattaa aiheuttaa todella paljon haittoja omakotitaloasujalle”, Aivelo huomautti.

Taajamien ulkopuolellakin asuvien kannattanee suhtautua asiaan kohtuullisella vakavuudella, sillä rottien ja torakoiden tiedetään tutkimusten perusteella selviävän vaikka ydinsodasta. Kovin monta muuta lajia ei ole tässä listauksessa.

”Taajama-alueella asuu muitakin ihmisiä, joten mahdollista ongelmaa pitää torjua laajasti. Ja pitää huolta, ettei oma komposti houkuttele rottia”, Tiina Ikonen sanoo.

Lukuisat yritykset tarjoavat omia ratkaisujaan rottaongelmiin. Kuvan tarjous ei liity jutussa mainittuun, pääkaupunkiseudulla toimivaan firmaan. Kuva: Mikko Soini

Ihmisten rottainholla ja -peloilla voi myös rahastaa ja tehdä hämärääkin bisnestä.

Maaseudun Tulevaisuus on haastatellut nuorta miesmyyjää, jolle tarjottiin pääkaupunkiseudulla rahakasta työtä ovelta ovelle -myyjänä. Kyseinen myyjä ei halua nimeään julkisuuteen. Tarjottu alkupalkka alkoi kolmosella, ja päälle oli luvassa myyntibonukset.

Myyntikoukkuna ja -jujuna kyseisessä firmassa oli se, että ensin tarjotaan ilmaiset rottasyöttilaatikot takapihoille ja kompostien viereen. Sen jälkeen niistä löytyy aina kuolleita rottia. Myyjälle vihjailtiin, että jos rottia ei ole, aina voi viedä kuolleen rotan auton takakontissa paikan päälle myynnin vauhdittamiseksi.

”Aivan täyttä kusetusta”, sanoo tällä hetkellä valokuitufirmassa työskentelevä myyjä. Hän ei ottanut rottafirman tarjousta vastaan.

Inhon kautta syntyvä pelotteluefekti saattaa taata tietysti isonkin myynnin. Tuholaistorjunnassakin löytyy suuri joukko eettisiä yrityksiä, mutta ehkä joukossa on myös muutama läpimätä omena.

”Ohhoh, en ole ennen kuullut tällaisesta. Ikävää toimintaa”, Marttaliiton asiantuntija Tiina Ikonen puuskahtaa.