Myös säännölliseen ruokarytmiin on syytä kiinnittää huomiota. Kuva: Jaana Kankaanpää
Onko lapsellasi keskittymisvaikeuksia koulussa? Asiantuntijat neuvovat, mitä kannattaa ainakin tehdä
Nykyään sekä koulussa että vapaa-ajalla lapsilla ja nuorilla on käytössä monenlaisia digilaitteita kännyköistä tabletteihin.Tilaajalle
Digilaitteet syrjäyttävät lasten ja nuorten arjesta esimerkiksi liikuntaa, yhdessäoloa kavereiden kanssa ja nukkumista. Kuva: Jarkko SirkiäMonella lapsella on nykyään koulussa keskittymisvaikeuksia. Ne ovat ainakin osittain älylaitteiden eli vaikkapa kännyköiden ja tablettien syytä. Asialle voi onneksi tehdä paljon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä muistuttaa, että lapsilla digilaitteiden haitat ovat vielä selvemmät ja vahingollisemmat kuin aikuisilla, koska heidän aivojensa kehitys on vielä kesken.
Jos omalla lapsella on keskittymisen kanssa haasteita, Aalto-Setälä rohkaisee vanhempia laittamaan kotona rajoja digilaitteiden käytölle. Hän ymmärtää, että ruutuajasta kiinni pitäminen voi olla vanhemmille vaikeaa.
”Se edellyttäisi sitä, että aikuiset itsekin luopuisivat siitä, että ovat koko ajan puhelimella”, ylilääkäri korostaa esimerkin vaikutusta.
Aalto-Setälä muistuttaa, että digilaitteet syrjäyttävät lasten ja nuorten arjesta esimerkiksi liikuntaa, yhdessäoloa kavereiden kanssa ja nukkumista.
”Se on aina jostain pois.”
Digilaitteiden käytön lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös arjen rytmiin. Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, että pidetään kiinni säännöllisistä ruokailu- ja nukkumaanmenoajoista.
Toisaalta on myös tärkeää, että lapset ja vanhemmat ovat tekemisissä keskenään muutenkin kuin älylaitteiden välityksellä. Aikuisten pitäisi ehtiä olla aidosti läsnä ja käytettävissä arjessa.
Myös liikkumiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Monella vanhemmalla voi olla kiusaus keksiä lapselle paljon harrastuksia. Aalto-Setälä neuvoo kuitenkin pohtimaan asiaa niin, ettei aikuinen kuormita liikaa lapsen vapaa-aikaa.
Joensuun koulutus- ja nuorisojohtaja Aatu Mustonen liputtaa hänkin arjen perusasioiden puolesta. Käytännössä kyse on siitä, että uneen, liikuntaan, ravintoon ja ruutuaikaan kiinnitetään huomiota.
”Kaikki näistä, jos ne ovat epätasapainossa, varmasti ruokkivat ei-toivottua käytöstä, joka johtaa diagnoosiin ja mahdolliseen ADHD-lääkitykseen”, hän muistuttaa.
”Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että aikuisina jaksetaan vaatia lapsilta ihan perusjuttuja.”
Mustonen korostaa, että se, mihin aikaan päivästä lapsen ruutuaika ajoittuu, vaikuttaa merkittävästi keskittymiseen. Esimerkiksi ruutuajalla ennen koulupäivää lapsi sabotoi keskittymisensä.
”Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että aikuisina jaksetaan vaatia lapsilta ihan perusjuttuja.”
Hän nostaa esiin myös sen, että moni lapsi todella hyötyy ADHD-lääkityksestä. Lääkitys mahdollistaa oppimisen ja koulussa menestymisen, ja ne taas ovat tärkeitä asioita lapsen hyvinvoinnille ja itsetunnolle.
”Olipa diagnoosia tai ei ja pärjääkö koulussa vai ei, niin jokaista auttaa perusasioiden kunnossa oleminen, sekä aikuisen ohjaus kehitys- ja ikätaso huomioiden.”
Nukkumista ei sovi väheksyä. Kuva: Hanne ManeliusArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
