• Maito on luonnollinen osa suomalaista lounasta, mutta muualla maailmassa se herättää ihmetystä

    Oletko joskus tuonut omat juomat juhliin? Ulkomailla sitä katsottaisiin kieroon.
    Suomalaisten kyltymätön kahvinjano herättää kummastusta maailmalla, samoin kuin se, että aikuiset kelpuuttavat maidon ruokajuomaksi.
    Suomalaisten kyltymätön kahvinjano herättää kummastusta maailmalla, samoin kuin se, että aikuiset kelpuuttavat maidon ruokajuomaksi. Kuva: Carolina Husu
    Koti|Historia ja perinne
    23.2.202511:30
    Tuovi Mäkipere

    Kukapa ei olisi ulkomaanmatkoillaan ihmetellyt milloin mitäkin asiaa, joka on eri tavalla kuin kotimaassa. Mutta kuinkas käy, jos peilin kääntää omaa kulttuuria kohti? Suomessa on nimittäin yhtä jos toistakin kummasteltavaa kansainvälisille matkailijoille.

    Näistä erikoisuuksista tehtyjä listauksia lukemalla saa pienen käsityksen siitä, millaiset Suomessa tavanomaiset jutut eivät ole maailman mittakaavassa peruskauraa.

    Yksi tällaisista kummastuksista löytyy monesta lounasravintolasta: maitoa on tarjolla ruokajuomana, ja sitä juovat myös aikuiset.

    Myös suomalaisten tapa tuoda omat juomat juhliin herättää maailmalla kummastusta, eivätkä suomalaisten ja nestepitoisten asioiden omituiset yhteenkietoutumat tähän lopu.

    Suomalaisten hirmuinen kahvinhimo muistetaan nimittäin mainita monissa suomalaisten erikoisuuksien listauksissa.

    Sekin kerrotaan, että suomalaiset eivät tervehdi poskisuudelmilla. Suudelmien sijaan suositellaan nyökkäämään tutuille ja kättelemään tuntemattomia.

    Pariisin olympialaisista saatua nollaa mitalia ei muistella suomalaisten erikoisuuksien listoilla, vaan suomalaisten urheiluhulluuden kehutaan olevan kerta kaikkiaan omaa luokkaansa.

    Erikoisetkin lajit, kuten eukonkanto ja kännykänheitto, muistetaan mainita, ja eukonkannon kerrotaan pohjautuvan suomalaiseen kansanperinteeseen. Lähdettä tälle tiedolle ei kuitenkaan kerrota.

    Suomi-ihmettelyjen klassikkoaiheisiin voi listata myös vesistöjen määrän ja etenkin sen, että kaikenlaisissa lätäköissä uidaan ympäri vuoden.

    Luonnonvesissä uiminen on maailman mittakaavassa sen verran erikoinen ilmiö, että sitä voi kutsua trendikkäästi villivesiuinniksi.

    Lähteet mm. WordAtlas, Hey Explorer, Future Finn, Facts.net

    Lisää aiheesta
    • Tämä vuosi oli PMMP:n vuosi, Paula Vesala sanoo. Mira Luoti ja Vesala esiintyivät marraskususa Helsingin jäähallissa. LEHTIKUVA / Mikko Stig.

      Musiikki | ”Suomalaisen kulttuurin ei saa antaa näivettyä, koska kenelläkään muulla ei ole samanlaista”, Linnan juhliin Mira Luodin kanssa asteleva Paula Vesala muistuttaa

    • Köylijärven tilan isäntä Esko Lehtonen noukki käsiinsä saaristolaista varhaisperunaa. Hetki tallentui useisiin kameroihin.

      Maatalous | ”Siellähän on perunaa!” – Naantalilaisella pellolla maailman ruokaväki näki, miten ihmeen hienoa on suomalainen varhaisperuna

      Tilaajalle
    • Opastetut luontoretket kiinnostavat matkailijoita.

      Matkailu | Suomen luonto houkuttelee matkailijoita – mökit, kalastus ja opastetut retket kiinnostavat

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää