Vanajan keksejä ja korppuja menee kotimaanmarkkinoiden lisäksi vientiin muihin Pohjoismaihin. Kuva: Markku Vuorikari
Kesän ja joulun herkusta tuli ympärivuotinen mielihyvän tuoja ja välipala
Hämeenlinnalaiselle keksitehtaalle mahdollisimman kotimaiset raaka-aineet ovat itsestäänselvyys, eikä palmurasvaa ole käytetty vuosiin.
Suomalaisten keksinsyönti on muuttunut kesä- ja joulusesongista ympärivuotisempaan suuntaan. Muihin pohjoismaalaisiin verrattuna suomalaiset syövät suhteellisesti vähiten vohveleita. Kuvassa vohveleilla reunustettu jäätelökakku. Kuva: Kari SalonenKahvin kanssa arjessa ja juhlassa, eväänä töiden ohessa, salaa kaapin perältä kaivettuna pikkuherkkuna. Keksit taipuvat moneen käyttötarkoitukseen.
Keksit voi nykyään jakaa karkeasti kahteen kategoriaan, eli herkuttelu- ja välipalakekseihin, kertoo Vanajan toimitusjohtaja Jouko Salonen.
”Herkuttelukeksit ovat nimensä mukaisesti mielihyvän tuojia, ja niissä on melkein aina suklaata jossain muodossa.”
Välipalakeksit ovat puolestaan uudehko keksikategoria, joka on kymmenessä vuodessa juurruttanut paikkansa keksimarkkinassa. Välipalakekseissä korostuu kauraisuus kauran todettujen terveysominaisuuksien vuoksi.
Kauran ympärillä on muutenkin melkoinen buumi, Salonen huomauttaa, ja kekseihin kaura sopii pehmeän ja hieman pähkinäisen makunsa puolesta mainiosti. Kauraa käytetäänkin välipalakeksien lisäksi myös herkuttelukeksien kategoriaan kuuluvissa kekseissä, ja Sydänmerkillä varustettuja keksejä on kummassakin tuotekategoriassa.
”Herkuttelukeksit ovat nimensä mukaisesti mielihyvän tuojia, ja niissä on melkein aina suklaata jossain muodossa.”
Suomalaisten keksinsyönti on tällä vuosituhannella muuttunut ympärivuotiseksi, Salonen kertoo. Aiemmin vuoden selkein myyntipiikki osui aina kesään, ja hyvänä kakkosena tuli piparkakuistaan tunnettu joulu.
Kesäkuukausina keksejä menee Salosen mukaan edelleen eniten, mutta toisaalta muina kuukausina keksit maistuvat entistä paremmin. Ainoan poikkeuksen tekee tammikuu.
”Tammikuussa syödään jouluherkut loppuun ja vähän kevennetään vuodenvaihteen juhlien jälkeen.”
Vanajan-tuotemerkin keksit valmistetaan Hämeenlinnan Kantolassa, ja yritys on täysin suomalaisessa omistuksessa. Kotimaanmarkkinoilla toimimisen lisäksi yritys vie keksejä muihin Pohjoismaihin, Salonen sanoo.
Suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten keksimaku on Salosen mukaan suhteellisen yhteneväinen, mutta suomalaiset eivät ole yhtä kovia vohvelinsyöjiä kuin muut Pohjolan kansat.
”Onkohan Suomessa vähän unohdettu, että vohvelissa on jopa 70 prosenttia täytettä, joten siitä saa kahvin kanssa jo ihan jälkiruuan.”
Salonen kertoo, että Vanajan keksien ja korppujen raaka-aineet ovat aina kotimaisia, jos kotimainen vaihtoehto on saatavilla.
”Kotimaisuus on itseisarvo, sillä kotimaiset raaka-aineet ja kotimainen tuotanto työllistävät nimenomaan täällä Suomessa suoraan ja välillisesti.”
Hän huomauttaa, että esimerkiksi kaakaopuu ei Suomessa kasva, mutta Vanajan tuotteissa käytetyt suklaa ja kaakao ovat sertifioituja.
Yritys luopui palmurasvan käytöstä jo 15 vuotta sitten, Salonen lisää. Palmuöljyntuotantoa pidetään ympäristön kannalta hankalana, sillä öljypalmujen tieltä raivataan tropiikissa suuria määriä sademetsää.
Vanajan keksit ja korput valmistetaan Hämeenlinnan Kantolassa, jonka maamerkkinä on australialainen taiteilijan Guido van Heltenin vuonna 2017 toteuttama muraali. Teos on maalattu vanhojen viljasiilojen kylkeen. Kuva: Mikko SoiniIlokseen Salonen on huomannut, että korona-aikana noussut kotimaisuuden arvostus on pitänyt pintansa, vaikka taloustilanne onkin viime vuosina huonontunut. Keksimarkkinassa tämä on omanlaisensa saavutus, sillä muista EU-maista on helppo tuoda Suomeen suuria määriä halpoja keksejä, joiden kanssa kotimaiset tuotteet eivät kilpaile hinnalla.
Kotimaisuuden valtit ovatkin muualla, Salonen lisää.
”Ehkä on ymmärretty, että ei täällä ole kotimaista tuotantoa pellolta suuhun, jos kotimaista ei osteta. Tuotannossa pitää säilyä riittävä volyymi.”
Kotimaisuuden lisäksi vastuullisuus on tuotannon keskiössä, Salonen kertoo. Tämä koskee hänen mukaansa esimerkiksi energiankäytön ja hävikin vähentämistä. Hän kertoo, että tuotannon sivuvirrat yritetään aina hyödyntää, ja se osa mitä ei voi hyödyntää, menee eläinrehuksi tai biopolttoaineen raaka-aineeksi.
Tänä vuonna Vanajan valittiin mukaan Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan.
”Parhaillaan modernisoimme tuotantoamme ja voimme entistä paremmin huomioida, miten vähentää energiankäyttöä ja lisätä uusiutuvan energian osuutta”, Salonen lisää.
- Osaston luetuimmat
