• MT 100 vuotta sitten: Veromarkat syyniin armeijan ruokaostoksissa – ulkomainen peruna on haitaksi, jos sota syttyisi

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 31.1.1925 Humppilan kunnanvaltuuston harjoittamasta pilkuntarkkuudesta.
    Kuva: Kansallisarkisto
    Koti|Historia ja perinne
    2.2.202517:30
    Tuovi Mäkipere

    Armeijamme maataloustuetteitten hankinnat.

    […] Sotilashankinnoita voi kyllä hyvällä syyllä väittää armeijamme sisäiseksi asiaksi, joista julkisen sanan ehkä olisi vaiettava, mutta asialla on toinenkin puoli: ovathan armeijan hankinnoissa kysymyksessä suuren yleisön veroina maksamat miljoonat, joiden oikea sijoittaminen armeijamme ja maamme hyväksi on ainakin tämän kirjoituksen tarkoitus, eikä suinkaan nuoren armeijamme parjaaminen.

    Armeijan talouspuolen järjestäminen on tuottanut suurillekin kansoille vaikeuksia, vienyt perikatoon voittoisiakin sotapäälliköitä. Armeijan huonosti järjestetty talous on useat kerrat tuhonnut sen, mitä viholliselta on jäänyt murskaamatta. Tämän opettaa meille historia. […]

    Meikäläinen suurviljelijä on preussilaisen tai venäläisen käsityskannan mukaan pienviljelijä, ja saman mukainen on meikäläisen suurviljelijän tuotantokin. Miksikä siis armeijamme hankinnoissa koetetaan noudattaa ulkolaista hankintatapaa […] varsinkin kun muistaa, että maamme on pienviljelijäin maa. […]

    Ovathan tuotantomahdollisuudet muissa maissa paljoa paremmat kuin meidän omassa maassamme. Menestyyhän esim. peruna Virossa melkein aina. Hallasta ei siellä ole haittaa. Kuljetuskustannukset armeijamme suurimpiin majapaikkoihin vesitietä Virosta ovat pienemmät kuin perunaa rautateitse kuljetettaessa omassa maassa.

    Jos siis armeijan tarpeisiin kieltäydyttäisiin ottamasta ulkomaista perunaa tai jos perunalle asetettaisiin kohtuullinen tulli, olisi tästä se hyöty, että armeijamme perunatarve olisi sodankin syttyessä turvattu ja perunaa alettaisiin viljellä maassamme suuremmassa mittakaavassa kuin tähän asti. […]

    Lisää aiheesta
    • Kuntien julkisissa hankinnoissa tuontituotteet korostuvat erityisesti vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä. Kuvan kasvikset ovat kotimaisia.

      Ruoka | Tiedot kuntien lähiruokahankinnoista ovat kiven alla – ”Kotimaisuusaste voi olla osalla toimijoista arvio”

      Tilaajalle

    Tarkkaa tekivät.

    Maanantaina piti Humppilan kunnanvaltuustolla olla ensimmäinen tämän vuoden kokous, jota varten valtuutetut jo olivat kokoontuneetkin. Sitä ei voinut kuitenkaan pitää sillä kokousta ei katsottu laillisesti kokoonkutsutuksi.

    Kokouksen olisi pitänyt kutsua kokoon viimevuotinen valtuuston puheenjohtaja, mutta kun hän ei ole enää jäsen, oli sen toimittanut varapuheenjohtaja.

    Kokous katsoi, että kokoonkutsujana olisi lain mukaan pitänyt kuitenkin pitänyt olla kunnallislautakunnan esimies, joka tosin on sama henkilö kuin valtuuston varapuheenjohtaja, mutta ei hän ollut tässä ominaisuudessa kutsua lähettänyt. Näin ollen jäi siis kokous pitämättä.

    Kuva: Kansallisarkisto

    Häntäin tasaaja kiinni.

    Hollolan Järvenpäässä on työmiehenpoika Onni H. Lahden kylästä harjoittanut ansiokseen viime päivinä hevosten häntäin leikkaamista. Kiinni jouduttuaan hän on tunnustanut tasanneensa hännät sekä Anttilan talon hevosilta että kirvesmies Lehdon hevoselta. Jouhet hän on myynyt eräälle paikalliselle jouhenostajalle.

    Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Tauno Mäkelä ei ole vielä päättänyt, onko hän ehdolla seuraavissa kuntavaaleissa huhtikuussa 2025. Valtuustotyöskentelyä on takana jo yli 50 vuotta.

      Politiikka | Tämä yhdeksänkymppinen on Suomen vanhin kunnanvaltuutettu

      Tilaajalle
    • Nurmolainen maatalousyrittäjä Aki Ylinen (kesk.) on istunut Seinäjoen kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 asti. Nurmolainen identiteetti ei häviä. Ylisten keskimmäisen broilerihallin seinässä on Nurmon kuntarajasta kertova tiekyltti.

      Kuntaliitos katkeroittaa yhä, vaikka Seinäjoen ja Nurmon yhdistymisestä on kulunut yli 10 vuotta – "Liitoksen puolesta äänestäneitä valtuutettuja ei edelleenkään tervehditä Nurmossa kaikissa piireissä"

    • Maaseudun ja etenkin kaupunkien työttömyydestä julkaistiin uutinen.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Työttömyys ajaa jopa kerjuulle – ”kiihoittajain yllytys” voi uhata yhteiskuntaa

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää