Tauno Mäkelä on huolissaan Mänttä-Vilppulan kovasta muuttotappiosta. Kuva: Rami Marjamäki
Tämä yhdeksänkymppinen on Suomen vanhin kunnanvaltuutettu
Tauno Mäkelä on Suomen vanhin kunnanvaltuutettu. Hän loi Leville iglu-imperiumin ja toimi suomalaisen kananjalostuksen pioneerina.TilaajalleMänttä-Vilppula
Tauno Mäkelä ei ole vielä päättänyt, onko hän ehdolla seuraavissa kuntavaaleissa huhtikuussa 2025. Valtuustotyöskentelyä on takana jo yli 50 vuotta. Kuva: Rami Marjamäki91-vuotias Tauno Mäkelä on Suomen vanhin kunnanvaltuutettu. Maanviljelijä ja lasi-igluyrittäjä on istunut Vilppulan ja Mänttä-Vilppulan valtuustossa vuodesta 1972 lähtien.
”Kyllä se elämänkokemus on tärkeää, kun asioista päätetään. Suomessa voisi olla nykyistä enemmän ikäihmisiä politiikassa”, Tauno Mäkelä sanoo.
Vaimo Valma Mäkelä tuumaa vieressä, että sehän on miehen ikä, kun valtuustotyöskentelyä on takana yli 50 vuotta.
Virkeällä yhdeksänkymppisellä talousneuvoksella on edelleen runsaasti luottamustehtäviä. Tauno Mäkelä ei ole vielä päättänyt, onko hän ehdolla seuraavissa kuntavaaleissa huhtikuussa 2025.
”Onneksi valtuustosalissa ei yleensä suuremmin riidellä, kuten eduskunnassa. Kaikilla valtuutetuilla on yhteinen tavoite kehittää aluetta myönteisesti eteenpäin. Eduskunta näyttää huonoa esimerkkiä Suomen kansalle, kun siellä vääristellään toisten puheita”, hän kritisoi.
77-vuotias Donald Trump ja 81-vuotias Joe Biden taistelevat Yhdysvaltain presidentin virasta. Mitä keskustan konkarivaltuutettu ajattelee miehistä, jotka ovat Mäkelään verrattuna poikasia?
”Kahdella huippuehdokkaalla on aika paljon ikää, ja Bidenin askel on lyhentynyt. Kuinka heidän voima ja aika riittävät tehtävän hoitamiseen?”, Mäkelä ihmettelee.
Amerikan presidenttinä oleminen on hänen mielestään kovin stressaavaa.
”Kunnallispolitiikka onnistuu helpommin 90-vuotiaana, kun esimerkiksi kesällä valtuuston kokouksia ei pidetä lainkaan”, hän naurahtaa.
”Onneksi valtuustosalissa ei yleensä suuremmin riidellä, kuten eduskunnassa.”
Vuonna 2009 toteutuneessa Mäntän ja Vilppulan kuntaliitoksessa tapahtui Tauno Mäkelän mukaan kotiinpaluu. Vilppula erosi Suur-Ruovedestä 1912, ja Mänttä irtaantui Vilppulasta 1922.
Kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvulla kovasti porkkanarahoilla, mutta hyötyjä niistä ei ole tutkimuksissa löytynyt, Mäkelä muistuttaa.
”Palvelut ovat pitkälti siirtyneet Mänttään, eikä toiminta ole tehostunut. Esimerkiksi naapurikunta Juupajoella on vain 1 700 asukasta, ja silti veroprosentti ja velkamäärä ovat Mänttä-Vilppulaa pienempiä.”
Tauno Mäkelä iloitsee siitä, että Mänttä-Vilppula sijoittuu työpaikkaomavaraisuudessa Pirkanmaan kakkoseksi heti Tampereen jälkeen.
Metsäfibren Vilppulan saha kuuluu koko Euroopan suurimpiin, ja paperiteollisuus on Mäntässä perinteisesti vahvaa.
Huolta aiheuttaa kova muuttotappio. Kun Mänttä ja Vilppula yhdistyivät vuonna 2009 asukkaita oli vajaat 12 000, nyt väkiluku on pudonnut reiluun 9 000:nteen.
”Olen vertaillut Mänttä-Vilppulaa Kittilään, johon rakensin lasi-iglut. Kittilässä väki lisääntyy ja uusia yrityksiä perustetaan, kun meillä kehitys pyörii miinussuuntaan”, Tauno Mäkelä sanoo.
Mänttä-Vilppula tunnetaan taidekaupunkina, mutta hotellin puutteen takia kuvataideviikkojen kävijät eivät jää paikkakunnalle yöksi.
”Olen sanonut Päivikki Palosaarelle, että tulkaa ja tehkää meille hotelli.”
Päivikki Palosaari on Levin matkailualanyritys Hullu Poron perustaja ja yrittäjäneuvos.
Suomalaisen kananjalostuksen pioneeri Tauno Mäkelä toimii yhä Suomen sisällissotayhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana.
Vilppula oli vuoden 1918 sodan alusta noin kahden kuukauden ajan rintamalinjan keskeinen paikka. Vilppulankosken pohjoispuoli kuului valkoisille ja kosken eteläpuolta hallitsivat punaiset.
Taidekeräilijä Mäkelä aloitti akryylimaalaamisen yli 80-vuotiaana. Hän on ikuistanut tauluihinsa myös Vilppulan valkoisten ja punaisten muistomerkit.
”Sisällissota oli suuri virhe ja siinä kuoli noin 40 000 suomalaista. Sodan jälkeen molemmat osapuolet hyväksyvät vapaan Suomen, ja maata alettiin rakentamaan yhdessä. Vuosi 1918 on ollut pitkään vaikea asia Vilppulassa”, Tauno Mäkelä toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
