• Kokenut päiväkodinjohtaja kieltäisi jättipäiväkodit lailla: ”Ruokalassa lapsilla on 15 minuuttia aikaa syödä”

    Kai Lehtisalmi rajoittaisi päiväkotien lapsimäärän sataan ja suosisi alle kaksivuotiailla perhepäivähoitoa.
    Tilaajalle
    Kai Lehtisalmi on tehnyt vastikään tietokirjan päiväkotien arjesta.
    Kai Lehtisalmi on tehnyt vastikään tietokirjan päiväkotien arjesta. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Perhe
    4.4.202605:00
    Juho Mäkelä

    Pitkän linjan päiväkodinjohtaja Kai Lehtisalmi suhtautuu kriittisesti jättipäiväkoteihin. Hän on kirjoittanut 35 vuoden työkokemuksensa pohjalta tietokirjan päiväkotien arjesta.

    Lehtisalmi rajoittaisi lainsäädännöllä päiväkotien koon sataan lapseen yksikköä kohti. Silloin työntekijöiden olisi mahdollista tuntea jokainen lapsi nimeltä.

    Lehtisalmen mukaan uudet, isot päiväkodit ovat usein monikerroksisia. Pihat ovat pahimmillaan pieniä, jolloin lapsien ulkoilua täytyy porrastaa.

    ”Jättipäiväkodit tuottavat enemmän huonoa kuin hyvää. Isossa päiväkodissa lapsella voi olla jopa 60 eri kasvattajaa. En tykkää ruokasaleista, joissa lapsilla on 15 minuuttia aikaa syödä ennen kuin seuraavat tulevat sisään.”

    Hän on työskennellyt päiväkodeissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1990. Kahdeksan viime vuotta Lehtisalmi on johtanut Vantaalla ympärivuorokautista päiväkotia, jossa on alle sata lasta.

    Lapsi pääsee ympärivuorokautiseen päiväkotiin vain, jos molemmilla vanhemmilla on vuorotyö.

    ”Vuorohoitolapset ovat oma rotunsa. Mielenkiintoista olisi nähdä, mitä heistä tulee isona”, Lehtisalmi sanoo.

    ”Jättipäiväkodit tuottavat enemmän huonoa kuin hyvää.”

    Kai Lehtisalmi
    Kai Lehtisalmi ei toisi alle 2-vuotiaita lapsia varhaiskasvatukseen.
    Kai Lehtisalmi ei toisi alle 2-vuotiaita lapsia varhaiskasvatukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Yksivuotiaita ja sitä nuorempia lapsia tuodaan entistä useammin päiväkoteihin, koska perheiden talous on tiukoilla ja kotihoidon tukea on pienennetty. Lehtisalmen mielestä tässä kehityksessä moni asia on pielessä.

    Lapsi laitetaan päiväkotiryhmään, vaikka hänellä ei ole vielä leikkitaitoja. Pikkulapset eivät hyödy varhaiskasvatuksesta.

    ”En laittaisi alle 2-vuotiaita lapsia päiväkotiin, jos se on vain perheelle mahdollista. Lapselle tulee aika paljon kiintymyssuhteita siinä vaiheessa, kun pitäisi kiinnittyä omaan äitiin ja isään”, Lehtisalmi sanoo.

    Perhepäivähoito olisi hänen mukaansa pienelle lapselle parempi kuin päiväkoti. Valitettavasti perhepäivähoitoa on ajettu alas monissa kunnissa.

    Kunnallisia perhepäivähoitajia oli vielä vuonna 1990 noin 27 000, vuonna 2000 noin 19 000 ja vuonna 2010 noin 11 000. Vuonna 2021 kuntien palveluksessa oli enää reilu kolmetuhatta perhepäivähoitajaa. Tiedot käyvät ilmi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien selvityksestä.

    Lehtisalmen mukaan nyt suljetaan jo pieniä, kaksiryhmäisiä päiväkoteja, joissa on alle 50 lasta. Yksi syy tähän on se, että pienet yksiköt ovat isoja haavoittuvampia henkilökunnan saamisessa.

    Lapset halutaan varhaiskasvatuksen piiriin, jotta maahanmuuttajataustaiset perheet sopeutuisivat nopeammin yhteiskuntaan. Lehtisalmi painottaa, että päiväkodit eivät voi yksin vastata maahanmuuttajien kotoutumisesta.

    ”Olemme tässä vain yksi palanen. Tärkeintä olisi se, että perheen äiti menee opiskelemaan suomen kieltä”, Lehtisalmi sanoo.

    Lehtisalmi pelkää, että poliitikot ajavat esiopetuksen aikaistamisen läpi  tutkimustiedosta huolimatta.
    Lehtisalmi pelkää, että poliitikot ajavat esiopetuksen aikaistamisen läpi tutkimustiedosta huolimatta. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun 2021–2024. Kaksivuotisuus ei kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa.

    Lehtisalmi pelkää, että poliitikot ajavat esiopetuksen aikaistamisen läpi tutkimustiedosta huolimatta.

    ”Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välinen ero on keinotekoinen. Pitäisikö meillä olla vain päivähoito, ja sitten mennään kouluun.”

    Lehtisalmi on pohtinut, mitä tarkoittaa päivähoidon korvannut sana ”varhaiskasvatus”.

    Hän itse opiskeli 1980-luvulla lastentarhanopettajaksi, mutta nykyään yliopistosta valmistuu varhaiskasvatuksen kandeja. He työskentelevät päiväkodeissa varhaiskasvatuksen opettajan ammattinimikkeellä.

    Varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriöön 2013. Lehtisalmen mukaan tällöin päiväkotien tehtäväksi tuli entistä enemmän valmistaa lapsia koulua varten.

    Päiväkotien henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla pitää olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Lehtisalmen mielestä tavoite on epärealistinen, koska varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa.

    ”Iso osa alle 30-vuotiaista keskeyttää opinnot, ja puolet hakee töihin hallintoon tai johtamistehtäviin aikuispuolelle.”

    ”Lisäksi päiväkoteihin luotiin taas uusi ammattiryhmä omalla toimenkuvallaan, varhaiskasvatuksen sosionomi, joka vastaa erityisesti perhetyöstä.”

    Laura Niemi on tutkinut Työelämän tyhjänpuhujat -kirjassaan (SKS), kuinka teennäinen ja ympäripyöreä puhe ympäröi meitä kaikkia etenkin töissä.

    ”Niemen kirjan mukaan juuri varhaiskasvatukseen on kehitetty eniten jargonia. Vanhoille asioille keksitään jatkuvasti uusia nimiä. Vanhemmat ja työntekijät putoavat kyydistä. Ketä siinä sumutetaan?” Lehtisalmi miettii.

    Kai Lehtisalmi nauttii erityisesti työnsä sosiaalisuudesta. Hän johtaa Vantaalla ympärivuorokautista päiväkotia.
    Kai Lehtisalmi nauttii erityisesti työnsä sosiaalisuudesta. Hän johtaa Vantaalla ympärivuorokautista päiväkotia. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Lapset eivät ole juuri muuttuneet Kai Lehtisalmen 35 vuoden työuran aikana. Huonosti voivia lapsia on ollut aina.

    ”Aika moni lapsi on nykyään autismin kirjolla. En ole löytänyt ilmiöön yksiselitteistä syytä. Autistiset lapset ovat aika hankalia hoidettavia normaalissa päiväkotiryhmässä.”

    Hän on tyytyväinen siihen, että päiväkodit tarjoavat nykyään vanhemmille joustavuutta arjen pyörittämiseen.

    ”Aikanaan paheksuttiin, jos vanhempi tuli kauppakassien kanssa hakemaan lastaan kotiin.”

    Päiväkodeilla on yksi selkeä etu kouluihin nähden.

    ”Me näemme lasten vanhempia kaksi kertaa päivässä. Voimme käydä asioita läpi tuoreeltaan, kun taas koulusta tulee Wilma-viesti silloin tällöin.”

    Lehtisalmi nauttii erityisesti työnsä sosiaalisuudesta.

    ”Lapsilla on mielettömiä juttuja, ja he haastavat meitä aikuisia hyvällä tavalla. Tässä työssä vain mielikuvitus on rajana, koska lapset nauttivat myös hölmöistä asioista. Päiväkodissa säilyy itsekin nuorekkaana.”

    Kai Lehtisalmi, Toiveikas epäluulo – kirjoituksia päiväkodista, Aviador Kustannus 2026, 191 sivua.
    Lisää aiheesta
    • Hanna Laine aloittaa kansanedustajana kesäkuussa. Kangasalalainen demari nousee Ilmari Nurmisen tilalle Arkadianmäelle, kun Nurminen valittiin Tampereen pormestariksi.

      Perhe | Hanna Laine tuntee päiväkotien arjen, jossa väkivalta on lisääntynyt: ”Lyödään, potkitaan ja tönitään”

      Tilaajalle
    • Tällä hetkellä lapset syövät suositeltua vähemmän kasvipohjaisia ruokia, kun taas erityisesti maitovalmisteiden ja punaisen lihan käyttö on suositeltua runsaampaa.

      Ruoka | Tällaisilla muutoksilla päiväkodeissa voidaan syödä aiempaa terveellisemmin ja säästää miljoonia euroja

    • Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkija Tellervo Uljas on havainnut, että Suomessa ollaan ehkä erityisen vaativia ja ankaria itseä kohtaan. LEHTIKUVA / Markku Ulander

      Suomalainen vanhemmuus uuvuttaa liikaa – "Ei tarvitse olla mikään ylisuoriutujarobotti"

    • Kuvassa ovat perhepäivähoitaja Saija Raittinen sekä hoitolapset Nanna Koskela (vas.) (4v), Mila Tanhuanpää (1v3kk), Amos Härkisuo (1v11kk) ja Veikko Vuorio (4 v.).

      Perhe | Perhepäivähoitajien määrä on romahtanut – taustalla jäytää lakimuutos, joka teki hoitajien matalasta koulutustasosta ongelman

    • Suomessa alle kouluikäiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen edelleen muita Pohjoismaita vähemmän.

      Koulutus | Varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa lähes koko Suomessa – vain yksi maakunta erottuu joukossa

    • Suomen kielen opettaminen varhaiskasvatuksessa on tutkijan mukaan joka päivä arjessa tehtävää työtä, sillä kieli on mukana kaikissa tilanteissa. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.

      Koulutus | Tutkija: Suomen kielen osaamista pitäisi vahvistaa jo varhaiskasvatuksessa – Helsingin päiväkodeissa lapset puhuvat äidinkielenään noin sataa eri kieltä

    Artikkelin aiheet
    päiväkodit
    varhaiskasvatus
    perhepäivähoito
    kasvatus
    lapsuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin