• Karhu tuli isäntää vastaan lehmänpuolikas sylissä, kertoi MT 100 vuotta sitten

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 24.7.1926 myös Paavo Nurmen onnistumisista Turussa.
    Karhut aiheuttivat sata vuotta sitten vahinkoja Kuhmoniemellä. Kuvituskuva.
    Karhut aiheuttivat sata vuotta sitten vahinkoja Kuhmoniemellä. Kuvituskuva. Kuva: Hannu Huttu
    Koti|Historia ja perinne
    25.7.202623:00
    Tuovi Mäkipere

    Karhut maanvaivana Kuhmoniemellä.

    Karhuja on Kuhmoniemellä ollut koko kesän liikkeellä. Jokapäiväinen uutinen on ilmoitus jostakin tuhoteosta, johon on niin totuttu, ettei se ketään kiinnosta.

    Tähän mennessä on karhu kaatanut ja repinyt ainakin 9 lehmää Jonkerin, Salojärven ja Lentuan kyliltä, lampaista ei ole edes tietoakaan. Jonkerin–Saunajärven puolella isännöi ainakin eräs pentue; 2 poikasta ja emä.

    Kalliojoella tuli karhu lehmän puolikas sylissä lehmän isäntää vastaan ja kun tämä kontiolle kiljasi: minne sinä sen halvattu lehmääni kannat, piti isännänkin lähteä jo puun ympäri juoksemaan.

    Kaksi kertaa ovat kulkijat tieltä yhyttäneet poikaset puussa kisaamassa, emä juurella vahtimassa. Ja ovat ne vasta muutaman sylen päästä metsään kaikonneet.

    Lentiiran tiellä harva se päivä tapaa karhun jälkiä. Kalliojoella tuli karhu lehmän puolikas sylissä lehmän isäntää vastaan ja kun tämä kontiolle kiljasi: minne sinä sen halvattu lehmääni kannat, piti isännänkin lähteä jo puun ympäri juoksemaan.

    Karhu kuitenkin muisti raadon, kaappoi kouriinsa ja hävisi. Kun vahinko sattuu selkosessa asuvan torpparin ainoaan eläimeen, on elämisessä paha lovi ja lapsilla karvas kesä.

    Kun varsinainen tuhoaika on Perttulin seudulla, jolloin karhulla muutenkin on ärtyneemmät kintaat ja muutenkin juoksupäällä, ovat vahingot vielä edessäpäin, ellei ajoissa saada petoja hengiltä.

    Mainos lupaili Flit-nimisen tuotteen vapauttavan navetan ja tallin kärpäsistä ja muista hyönteisistä ripeästi.
    Mainos lupaili Flit-nimisen tuotteen vapauttavan navetan ja tallin kärpäsistä ja muista hyönteisistä ripeästi. Kuva: Kansallisarkisto

    Nurmi on parempi.

    Toissapäivänä alkoivat Turussa Urheiluliiton suurella mielenkiinnolla odotetut kansainväliset suurkisat, joissa tosin kansainvälisyys oli edustettuna vain yhdellä miehellä, mutta se nimi vastasikin satoja muita.

    Illan pääkilpailu 1,500 metrin juoksu, ei muodostunut niin jännittäväksi kuin yleensä oli odotettu. Nurmi voitti vakuuttavasti, vaikka aikaero, välimatka, olivatkin suhteellisesti pienet. Loppuajat olivat; 1) Paavo Nurmi, TUL, 3,54.9, 2) Edvin Wide, Tukholma, 3,55,7, 3) Frej Liewendahl, TUL, 4,03.6, 4) L. Helgas, HKV, 4,04,4, 5) N. Koivunalho, TUL, 4,05.

    Eilen jatkuivat Turussa sikäläisen urheiluliiton järjestämät kansainväliset urheilukilpailut. Yleisöä oli kilpailuja seuraamassa kymmenisentuhatta henkeä, joukossa myös tasavallan presidentti.

    Pääkilpailu oli 5,000 m. juoksu. Wide meni heti alussa johtoon. Kilometrin perästä vaihtui Nurmi johtajaksi ja teki seuraavalla kierroksella 10 metriä kaulaa.

    Tämä välimatka piteni miltei säännöllisesti kierros kierrokselta ja Nurmi voitti ylivoimaisesti päätyen maaliin toistasataa metriä ennen Wideä. Berg tuli hyvänä kolmosena perille [...].

    Tilankauppoja.

    Viime maanantaina tehdyllä kauppakirjalla on K. J. Valimin perikunta myynyt Yläneen Kirkonkylässä omistamansa Kaunismäki ja Huovila-nimiset tilat tilalliselle Sulho Valimille 27,000 markan [nykyrahassa 10 900 euron] kauppahinnasta. Vastaanotto tapahtui heti.

    Kauppa alistettiin kihlakunnanoikeuden hyväksyttäväksi. Tilallinen Yrjö Kannisto on samana päivänä myynyt omistamansa Kaunisten tilan Yläneen pitäjän Osankylässä ent. tilalliselle Juho Ruoholalle Uudestakartanosta 80,000 [32 200 euron] markan kauppahinnasta.

    Vastaanotto tapahtui heti. Kauppa alistetaan asutushallituksen hyväksyttäväksi.

    Lisää aiheesta
    • Otso Huitu on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore suurpetoekologian tutkimusprofessori.

      Erä | Otso Huitulle etunimi saattoi olla enne – myyrätutkimus vaihtuu nyt karhuihin ja muihin suurpetoihin

      Tilaajalle
    • Karhutehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella merkittävästi. Kuvituskuva.

      Luonto | Yle: Itä-Suomen karhukanta työllistää alueen poliisia – tehtävämäärä moninkertaistunut viime vuosina

    • Lasse Virénin kaatuminen vuoden 1972 Münchenin olympialaisissa on yksi suomalaisen urheilun legendaarisimpia hetkiä.

      Urheilu | Ikoninen urheiluhetki ei synny sattumalta – näistä syistä muistamme edelleen Lasse Virénin kaatumisen

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    karhu
    Paavo Nurmi
    yleisurheilu
    Kuhmoniemi
    tilakauppa
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 6

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää