Sami Plusisaari ei osaa nimetä omaa suosikki-Saabiaan. Hänelle tärkeimpiä ovat lapsuusvuosilta tutut Saab-mallit. Hän istahti kuvattavaksi perinteiseen vm. -84 Saab 900:een. Kuva: Johannes TervoKruunupyySamilla on niin paljon Saabeja, että hän ei tiedä niiden määrää itsekään
Sami Plusisaari osti ensimmäisen auton kahdeksanvuotiaana, ja lopulta autoja oli myös tuttavien navetoissa ja ladoissa.TilaajalleSami Plusisaaren, 48, yksityinen Saab-museo on varsinainen Saabistin taivas. Museo sijaitsee Saabinkujalla valtatie 8:n vieressä Kruunupyyssä, Pohjanmaalla.
Tulijaa vastassa on yli hehtaarin alue täynnä Saabeja. Suomen suurimman Saab-kokoelman omistajallakaan ei ole tarkkaa käryä ajoneuvojensa lukumäärästä.
”Katon alla on noin 180 autoa ja pihalla suunnilleen saman verran. Osa Saabeista on säilytyksessä muualla. Joku kuvasi kerran kaikki Saabit, ja siihen kului koko päivä”, Sami Plusisaari kertoo.
Näytteillä on entisöityjä museo-Saabeja, alkuperäiskuntoisia autoja sekä projekti- ja varaosa-autoja.
Tiettyjen vuosimallien Saabit olivat kovia ruostumaan. Tällä vuoden 1977 Finlandia 99 Saabilla kuljetettiin presidentti Urho Kekkosta. Kuva: Johannes Tervo”Monissa hienoissa automuseoissa on esillä vain muutama auto. Täällä kävijät ovat kehuneet, että meillä näkee paljon eri mallisia ja värisiä autoja. Moni löytää joukosta muistoja herättävän Saabin. Itselleni ovat tärkeimpiä lapsuusajan eli 1970-luvun loppupuolen aikaiset Saabit.”
Plusisaarta viehättävät Saabien persoonallinen muotoilu ja värikkyys, jotka erottavat ne monista nykyautoista.
Hän ei tietoisesti ryhtynyt keräilijäksi, vaan autoja on yksinkertaisesti kertynyt vuosien saatossa. Hän ihastui lapsena isänsä omistamaan Saab 96:een. Hän istui kyydissä ja oli mukana, kun autoa rassattiin. Hän alkoi haaveilla jo lapsena omasta Saab-museosta.
Saab 96:n konepelti tunnetaan siitä, että se aukeaa eteenpäin. Kuuleman mukaan purku-Saabien konepelleistä on tehty muun muassa metsästysruuhia ja pulkkia. Kuva: Johannes Tervo”Sami osti ensimmäisen auton kahdeksanvuotiaana ja kymmenvuotiaana ajoi sen katon kautta ympäri. Kyllä sitä tuli hetkittäin kaduttuakin, kun ohjasin pojan autoharrastuksen pariin”, isä Heikki Plusisaari toteaa myhäillen.
Kun Sami tuli teini-ikään, automäärä kasvoi nopeasti, ja säilytystilasta tuli pian pulaa perheen maaseutukodissa. Autoja oli lopulta niin omissa kuin tuttavienkin navetoissa ja ladoissa.
15-vuotiaana Plusisaari osti arvokkaan Saab-avoauton. Hän lainasi puolet rahoista vaariltaan ja maksoi velan takaisin kesätöiden palkoista viiden seuraavan vuoden aikana.
Hän perusti Saab-museon vuonna 2019 Kruunupyyn kunnalta ostetulle tienvarsitontille.
Valtatielle näkyvä Saab-rivistö houkuttelee uteliaita satunnaiskävijöitä, mutta museoon matkustetaan myös ulkomailta asti. Tulijoita on etenkin Ruotsista, missä Saabeilla on laaja fanikuntansa.
Pihalla, katoksessa ja museohallissa on valtava määrä Saabeja. Autojen säilytykseen on saatu ympäristöluvat. Museo on auki kesäaikana ja muulloin sopimuksen mukaan. Kuva: Johannes TervoPlusisaarta ilahduttaa erityisesti se, että museolla käy paljon myös 18–25-vuotiata nuoria, jotka ovat ostaneet ensimmäisen Saabinsa ja laittavat niitä innostuneesti.
Museota ylläpitää yhdistys. Samoissa tiloissa toimii Plusisaaren yritys, joka myy uusia ja käytettyjä varaosia kaikkiin Saab-malleihin.
Keräily ei ole rajoittunut autoihin: Saab-museon kokoelmissa on tuhatmäärin Saab-aiheisia esineitä: tekstiilejä, käyttöohjekirjoja, julisteita, valokuvia, lautapelejä ja golfbägejä.
Plusisaarella on myös mittava Saab-pienoismallien kokoelma. Katosta roikkuu Saab-hävittäjän pienoisprotomalli, joka on peräisin Ruotsin lentokonetehtaalta.
”Kaksi lentokonetehtaan työntekijää kävi täällä, ja he arvelivat, että malli on salakuljetettu tehtaalta. Heidän mukaansa hävittäjien pienoismalleja ei ole koskaan luovutettu sieltä pois.”
Museossa on myös todellisia Saab-harvinaisuuksia, kuten VTT:n testiautona käytetty Saab 99, joka ei ole koskaan ollut rekisterissä. 50 vuotta vanhalla autolla on ajettu vain 14 000 kilometriä.
Rivissä on myös Saab 99 Finlandia, joka valmistettiin vuonna 1977 Urho Kekkosen käyttöön. Ruiskukoneella ja ilmastoinnilla varustettu edustusauto on koriltaan 25 senttiä tavallista 99-mallia pidempi. Edellinen omistaja oli ostanut sen valtion huutokaupasta.
Iisalmelainen Juha Herd ihasteli Team Ahma -sarjasta tuttua Saabia. Hän aikoo tulla vielä uudestaan Saab-museoon, sillä kaikkea ei ehtinyt nähdä yhdellä kertaa. Kuva: Johannes TervoMuseon vetonauloja ovat Team Ahma -komediasarjasta sekä Kummeli Stories- elokuvasta tutut Saabit.
Team Ahmassa nähdyn Saabin aiempiin omistajiin kuului edesmennyt Jope Ruonansuu.
”Hän myi auton Jyväskylään, ja ostajat lupasivat, ettei sitä koskaan hävitetä. Auto päätyi lopulta tänne museoon, jotta Jopelle annettu lupaus pitäisi.”
Plusisaaren kaikki Saabit eivät ole museolla. Museoon odottaa pääsyään muun muassa Olof Palmen itselleen teettämä jatkettu virka-Saab, jossa on Saloran televisio ja VHS-nauhuri. Plusisaari osti kyseisen Saabin Ruotsista, eikä sen omistaja tiennyt auton alkuperästä.
Plusisaari on hankkinut autoja lukuisista eri paikoista. Takavuosina katsastamattoman Saabin sai usein kossupullolla, mutta nykyään ajokelvottomistakin autoista saatetaan pyytää isoja summia. Hän pyrkii ostamaan Saabeja, jotka ovat jääneet katsastamatta pienen vian vuoksi.
”1980- ja 1990-luvuilla autot ajettiin usein loppuun, mutta 2000-luvulla hyväkuntoisia Saab 900 -malleja alkoi jäädä pois liikenteestä. Vanhojen Saabien omistajat ottavat usein yhteyttä ja tarjoavat autojaan museoitaviksi. Heille on tärkeää, että auto pääsee hyvään säilöön, ja täällä sitä voi tulla myöhemmin katsomaan.”
Saabeja on saapunut ihastelemaan iisalmelainen Juha Herd. Hän on tullut museoon lastensa kanssa, ja kaksi tuntia on vierähtänyt huomaamatta.
”Huomasin viime viikolla Googlesta, että tällainen paikka on olemassa ja tännehän oli pakko päästä. Täällä on Saab-malleja, joita minulla ja lapsuudenperheelläni on ollut. Vanhoissa Saabeissa on oma tuoksunsa, joka tuo mieleen lapsuuden”, Herd toteaa nostalgisena.
Saabit ovat nivoutuneet osaksi koko Plusisaaren perheen arkea. Myös Heikki-isä on mukana museotoiminnassa.
”Nuorena piti katsoa sellainen vaimo, joka hyväksyy tämän.”
”Äitini leipoo tänne tuoreita korvapuusteja. Meillä on sellainen periaate, että kympin sisäänpääsymaksuun sisältyy aina kahvia ja pullaa. Myös tyttäreni ovat kiinnostuneita autoista ja ovat pyytäneet minua opettamaan kaikki Saab-mallit.”
Plusisaari ei tavoittele museollaan mainetta ja mammonaa, vaan tavoitteena on autoilun historian säilöminen tuleville sukupolville. Hän toteaa, että jokaisen ihmisen tulisi tehdä itselleen merkityksellisiä asioita.
”Nuorena piti katsoa sellainen vaimo, joka hyväksyy tämän. Kotona emme juuri puhu uusien autojen hankinnoista. Vaimo ei tosin edes huomaa, jos tänne ilmestyy muutama Saab lisää”, Plusisaari nauraa.
Saabeja ja niiden varaosia löytyy kirjaimellisesti joka lähtöon. Valkoinen avoauto takana on 99 cabriolet, jonka Plusisaari osti 15-vuotiaana. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
