• Tiesitkö? Lippurivistö noudattaa omaa järjestystään – tässä järjestyksessä eri maiden lipuilla tulee liputtaa

    Itsenäisten valtioiden liput nostetaan Suomessa Suomen lipun jälkeen yllättävässä aakkosjärjestyksessä.
    Kansainväliset liputussäännöt asettavat tietyt raamit lippujen sijoittelulle. Arkistokuvassa Saksassa järjestetyn tapahtuman lippurivistö, jossa liput ovat hieman eri järjestyksessä kuin missä ne Suomessa olisivat.
    Kansainväliset liputussäännöt asettavat tietyt raamit lippujen sijoittelulle. Arkistokuvassa Saksassa järjestetyn tapahtuman lippurivistö, jossa liput ovat hieman eri järjestyksessä kuin missä ne Suomessa olisivat. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    16.8.202621:00
    Tuovi Mäkipere

    Jos Suomeen saapuu kansainvälisiä vieraita, kohteliaisuutta voi osoittaa esimerkiksi liputtamalla heidän kotimaidensa lipuilla. Mutta miten liput järjestetään oikeaoppisesti lippusalkoriviin?

    Kun liputetaan useilla eri kansallislipuilla, noudatetaan kansainvälisiä liputussääntöjä, joiden mukaan isäntämaan lippu sijoitetaan aina etusijalle. Arvokkain paikka on yleensä heraldinen oikea, eli katsojan näkökulmasta vasen.

    Suomen lippua tulee kohdella kunnioittavasti, eikä salkoon ole sopivaa nostaa ryppyistä ja rispaantunutta lippua. Vieraan valtion lippua tulee kohdella samalla arvokkuudella kuin maan omaa lippua. Lisäksi kaikkien lipputankojen pitäisi olla yhtä korkeat.

    Suomessa lippujen järjestys etenee siten, että Suomen lipun jälkeen tulevat muiden itsenäisten valtioiden liput ranskankielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos esimerkiksi Saksan lippu on nostettu salkoon, se on ranskankielisen aakkosjärjestyksen mukaisesti lippurivistön alussa, sillä Saksa on ranskaksi Allemagne.

    Pohjoismaiden lipuilla voidaan Suomessa liputtaa myös skandinaavisten kielten mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

    Itsenäisten valtioiden lippujen jälkeen lippurivistöön nostetaan liitto- ja osavaltioiden sekä itsehallintoalueiden liput. Näitä seuraavat kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, ja kansainvälisten alueellisten järjestöjen, kuten EU:n, liput.

    Näiden jälkeen on heimolippujen, kuten Saamen lipun ja valtion hallinnollisten alueiden, kuten maakuntalippujen, vuoro.

    Lopuksi saloissa liehuvat järjestöjen, yhdistysten ja yritysten liput.

    Lähde: Sisäministeriö
    Lisää aiheesta
    • Osassa Suomea aurinko ei nouse eikä laske itsenäisyyspäivänä, mutta kaamosajan liputukseen on olemassa omat sääntönsä. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | Määräysten mukaan lippu pitää ottaa salosta auringon laskiessa, mutta kuinka toimitaan kaamosaikaan?

      Tilaajalle
    • Historia ja perinne | Lippu salkoon vaikka hyvän mielen vuoksi – asiantuntija haastaa suomalaiset uudistamaan liputuskulttuuria

      Tilaajalle
    • Yle kertoi torstaina Ilmavoimien luopuvan kiusallisesta hakarististä joukko-osastojensa lipuissa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.

      Kulttuuri | HS: Kotka hakaristin tilalle Ilmavoimien joukko-osastojen lipuissa

    Artikkelin aiheet
    liputus
    lippu
    Suomi
    kansallislippu
    aakkosjärjestys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää