Riikka Mäkisen ja Heikki Seppälän nuorin lapsi Viljo oli vasta kaksivuotias, kun Mäkinen sai ensimmäisen aivoinfarktin vuonna 2023. Kuva: Linda Virkamäki
Kun Riikka Mäkisellä ei pysynyt kahvikuppikaan kädessä, oli aika tilata ambulanssi
Maatilan velat eivät odota, vaikka tilallinen sairastuisi kuinka vakavasti. Tämän on saanut kokea kauhajokelainen Riikka Mäkinen.TilaajalleKauhajoki
Viimeisin aivoinfarkti pakotti omatoimisen Riikka Mäkisen omaksumaan autettavana olemisen roolin. Kuva: Linda VirkamäkiKauhajoen Äijönkylällä tammikuussa vuonna 2023 kanatilallisen Riikka Mäkisen aamu ei ollutkaan yksi muiden joukossa. Kahvia juodessa kuppi ei meinannut pysyä kädessä, olo oli tokkurainen ja suukin tuntui omituiselta.
”Soitin oireistani ystävälleni, joka on töissä hoitoalalla ja hän kehotti soittamaan terveyskeskukseen. Sieltä minua neuvottiin tilaamaan ambulanssi saman tien”, Mäkinen kertoo.
Sairaalassa Mäkisen pää kuvattiin ja selvisi, että hän oli saanut aivoinfarktin. Tämän lisäksi kuvissa näkyi, että hänellä oli ollut jo aiemmin useampia pieniä tukoksia aivojen vasemmalla puolella.
”Olin täysin shokissa, miten minulla, suhteellisen nuorella ihmisellä, voi olla aivoinfarkti. Vietin sairaalassa tuolloin noin kaksi viikkoa. Kotiin palattuani minua tarvittiin heti maatilantöissä. Jäin ainoastaan pois toisesta työstäni Juustoportin liikenneasemalta.”
”Huomasin päivän aikana, että minun oli vaikea löytää sanoja, kirjoittaa sekä ymmärtää puhetta.”
Työtahti omalla tilalla oli kova, eläinten hoidon lisäksi Mäkinen toimitti itse munat kuuteenkymmeneen eri kauppaan, myi kananmunia seitsemässätoista eri REKO-lähiruokaringissä sekä hoiti tilansuoramyyntiä ja laskutukset.
Vuoden 2024 helmikuussa kaikki kuitenkin muuttui.
”Huomasin päivän aikana, että minun oli vaikea löytää sanoja, kirjoittaa sekä ymmärtää puhetta. Alkuillasta hakeuduin taksilla Seinäjoelle päivystykseen. Minun annettiin ymmärtää, että pää kuvattaisiin saman illan aikana, mutta päivystävän lääkärin konsultoitua erikoislääkäriä suunnitelmat muuttuivat.”
Mäkinen vietiinkin osastolle nukkumaan yön yli eikä kuvia otettu.
Seuraavan päivän koitettua Mäkinen huomasi, että puhetta ei tullut enää sitäkään vähää mitä edellisenä päivänä. Aamulla hänen päänsä kuvattiin ja niistä selvisi edeltävää aivoinfarktia huomattavasti vakavampi tilanne.
”Itse ymmärsin asian vakavuuden vasta kun lääkäri kertoi kuvien tulokset. Tästä alkoi pitkä kuntoutus, joka jatkuu edelleen puheterapian ja neuropsykologin tukemana.”
Kotona Mäkistä odottivat taksinkuljettajana toimiva puoliso Heikki Seppälä sekä perheen neljä lasta. Tämän lisäksi hoidettavana olivat myös kolme kanalahallia, joiden kapasiteetti oli 15 000 lintua.
Tuolla hetkellä tilalla oli 5000 kanaa. Meneillään oli eläinten vaihdos.
”Uudet linnut olivat jo tilattuna kasvattajalta, tilaus saatiin kuitenkin onneksi peruttua ilman kuluja. Lomitustoimesta saatiin henkilöt huolehtimaan jäljellä olevista linnuista ja Heikki hoiti kananmunien välityksen.”
”Yhdessä hetkessä tuntui niin vaikealta luopua kanoista, mutta jo toisessa hetkessä osasin ajatella, että tämän myötä aukeaa kyllä uusia mahdollisuuksia.”
Mäkinen päätti yhdessä perheensä kanssa luopua kanojen pidosta pian sen jälkeen, kun hän joutui sairaalaan. Iso muutos aiheutti monenlaisia tuntemuksia.
”Yhdessä hetkessä tuntui niin vaikealta luopua kanoista, mutta jo toisessa hetkessä osasin ajatella, että tämän myötä aukeaa kyllä uusia mahdollisuuksia. Vietin sairaalassa yhteensä yli kaksi kuukautta, suurin osa tästä ajasta kului kuntoutusosastolla.”
Tilan omisti ennen Riikkaa hänen isänsä Simo Mäkinen, hän osti tilan vuonna 1989. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2008, jolloin Riikka osti tilan isältään.
Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen Riikka Mäkinen investoi uuteen kanahalliin, jonka kustannukset olivat tuolloin noin 250 000 euroa.
”Kun sairastumiseni myötä tuotanto oli ajettu alas, tilan velat eivät kuitenkaan kadonneet. Investointeja oli tehty tulevaisuutta ajatellen, että tästä olisi seuraavan hyvä jatkaa.”
Riikka Mäkisen kuntoutus jatkuu edelleen puheterapian sekä neuropsykologian avulla. Mäkinen tekee puheterapiasta saatavia kotitehtäviä suurella motivaatiolla. Kuva: Linda VirkamäkiVelkojen maksusta neuvoteltiin pankin kanssa Mäkisen oltua kotona noin kaksi viikkoa. Tilasta jäljellä oleva laina täytyi rahoittaa jollain keinolla.
”Melkein ensimmäisenä pankinvirkailija tokaisi nähdessään minut, että jäätkö sinä aina nyt sitten tuollaiseksi. Ihmisten ymmärtämättömyys ja tilannetajun puute voivat olla todella loukkaavia sekä vahingollisia.”
Jotta tilan lainat saatiin maksettua, oli Mäkisen myytävä omistamaansa metsää. Päätös oli raskas, koska metsät olivat olleet alun perin hänen vuonna 2017 menehtyneen isän metsiä.
Lattiakanaloiden kolme hallia jäivät tuotannon alasajon jälkeen aluksi tyhjilleen. Hallien tiloja on kuitenkin saatu vuokrattua ajansaatossa säilytystilaksi. Vuokratilan kysynnän määrä on yllättänyt positiivisesti. Kuva: Linda VirkamäkiVuosien 2024–2025 vaihteessa verottajalta tuli tieto, että myydyistä metsistä täytyisi maksaa veroja 150 000 euroa.
”Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työkykyneuvoja Johanna Lehtosen apu on ollut tässä tilanteessa korvaamatonta, erityisesti tämän veroasian selvityksessä. Veroja oli jo maksettu huomattavia summia, kun vasta tänä vuonna verottaja antoi jäljellä olevat 42 000 euroa niin sanotusti anteeksi.”
Vaikka maataloudesta luopuminen on ollut kova paikka, Mäkinen nauttii tänä päivänä erityisesti siitä, että aikaa jää itselle sekä perheelle huomattavasti aiempaa enemmän. Kuva: Linda Virkamäki47-vuotiaan Mäkisen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Puhe ja sen ymmärrys ovat parantuneet huomattavasti ja kuormituksen sietokykykin on kasvanut. Hän on juuri palannut kaksipäiväiseen työviikkoon Juustoportille.
”Työnantajalle on annettava iso kiitos ymmärryksestä. Aina on työterveysneuvotteluissa kysytty, että mikä minun mielestäni olisi paras vaihtoehto. Vointini tilanne oli täysin eri silloin kun aloitin työt, väsyin jo yhdestä työpäivästä ja niistä palautuminen vei kaksi päivää.”
Suurimpana voimavarana Mäkinen näkee tällä hetkellä perheensä, ja harrastukset liikunnan sekä musiikin parissa.
”Nyt keskityn enemmän siihen mitä minä haluan. Pikkuhiljaa totun siihen, että nykyään on aamuja, jolloin ei tarvitse tehdä mitään. Nautin kun saan tehdä uusia asioita ja olla lasten harrastustoiminnassa mukana”, Mäkinen toteaa.
Riikka Mäkinen
Entinen kanamunatuottaja
Äijönkylä Kauhajoki
Puoliso Heikki Seppälä
Lapset: Väinö 20, Fanni 18, Frans 17 ja Viljo 5
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
