8-vuotiaalla pässiherralla on turkistyyppinen, vaaleanharmaa villa. Leuan alle se kasvattaa mustan leijonanharjan, mikä kertoo rodun alkukantaisuudesta, kertoo Soinilanmäen tilan emäntä. Kuva: Pauliina Anttila
Jahti-pässi on laumansa henkinen johtaja
Jahti pitää pässilaumansa kurissa. Se ymmärtää emännän mukaan myös puhetta.
Vuonna 2016 syntynyt Jahti on ikäisekseen virkeä papparainen. Kuva: Pauliina AnttilaJahti-pässi on laumansa henkinen johtaja. Omalla auktoriteetillaan se pitää porukan ruodussa ja huolehtii siitä, ettei kukaan pässeistä lähde ottamaan mittaa sen kanssa tai yritä puskea ihmistä, kertoo Soinilanmäen tilan emäntä Tiina Hirvonen.
”Jos joku pikkupässi erehtyy haastamaan sitä asenteella ”hei pappa, otetaan matsi”, niin Jahti ei lähde sellaiseen mukaan. Se saattaa ehkä vähän tönäistä uhittelijaa, mutta en ole nähnyt, että Jahti puskisi voimalla ketään”, kertoo Hirvonen.
Hirvonen kehuu pässinsä kykyä opettaa pienempiä pässejä käyttäytymään.
”Se on hirmuisen hyvä setämies pikkupässien kanssa”, hän sanoo.
Jahti asuu Soinilanmäen tilalla Savonlinnassa Haapalan kylässä. Kainuunharmas-rotuiset lampaat toimivat siellä maisemanhoitajana ennallistetuilla vanhoilla laidunmailla ja kahdella Metsähallituksen lammaspaimenkohteella.
Tilalla on vajaat 70 aikuista kainuunharmasta, joka on suhteellisen harvinainen alkuperäinen lammasrotu Suomessa.
Henkinen johtajuus näkyy Jahdin kohdalla siten, että se osaa toimia myös uuhien kanssa herrasmiehen tapaan rauhallisesti.
”Jotkut pässit saattavat juoksuttaa tyttöjä ja olla vähän hätäisiä, mutta Jahti toimii vanhan herran viisaudella. Ensin se käy haistelemassa tyttöjä ja sitten tekee päätöksen, kenet astuu.”
Viimeisimmät uuhet Jahti astui viime vuoden talvella. Jahti on syntynyt syyskuussa 2016, eli täyttää syksyllä yhdeksän vuotta.
”Vaikka se on jo iäkkäämpi, kaikki uuhet tulivat tiineeksi. Mietin aluksi, onko se vain hengannut tyttöjen kanssa tekemättä mitään, mutta kyllä se kaikki sai tiineeksi.”
Yhteensä jälkeläisiä on kertynyt Jahdille 51. Hirvosen mukaan kaikki karitsat ovat perineet vahvasti isänsä ulkonäköä ja luonnetta.
”Jälkeläiset ovat myös lempeitä, kilttejä ja rohkeita.”
”Jos joku pikkupässi erehtyy haastamaan sitä asenteella ”hei pappa, otetaan matsi”, niin Jahti ei lähde sellaiseen mukaan.”
Hirvonen kokee, että pässiherra ymmärtää puhetta. Eläin tunnistaa, kun aletaan puhua esimerkiksi laitumelle tai tyttöihin lähdöstä. Sen käytös muuttuu odottavaisen oloiseksi ja lammas ottaa enemmän kontaktia aivan kuin odottaen seuraavaa siirtoa.
”Meillä siirrytään toiselle laidunlohkolle kävellen, koska pässien lohkot sijaitsevat lyhyen matkan päässä toisistaan. Kun sanon Jahdille, että vaihdetaan lohkoa, ensin se katsoo minua ja odottaa kiltisti. Sitten se lähtee seuraamaan minua. Jahtia ei tarvitse pitää kiinni narussa lohkon vaihdossa”, Hirvonen sanoo.
Hän kertoo, että entisen omistajan Helinä Leppäsen mukaan puheen ymmärtämisen taito kulkee Jahdin suvussa.
Lammas tunnistaa myös oman nimensä, kun emäntä kutsuu sitä.
”Se vastaa möreällä äänellä takaisin. Aina se ei tule välttämättä luokse, mutta ilmoittaa, että täällä minä olen.”
Jahti johtaa 13 pässin laumaansa Savonlinnassa. Tilalla on noin 70 aikuista kainuunharmasta. Kuvassa vasemmalta Jägermaister, Jermu, Jahti ja Jaakko Moilanen. Kuva: Pauliina AnttilaYksi ärsyttävä piirre Jahdissa tosin on. Nyt kun ikää on karttunut, lammas on alkanut vaatia kosketusta, Hirvonen kertoo.
”Pässi tulee hankaamaan päätään jalkoihini. Se tekee sitä niin kauan, kunnes saa rapsutusta tai kyllästyy odottamaan ja lähtee pois. Koskaan se ei ole ihmistä puskenut.”
Johtaja tämä pässi taisi olla jo karitsana. Hirvonen kertoo, että kun hän oli valitsemassa uusia pässejä Noittaan tilalta Tohmajärveltä, valitsi Jahti tavallaan hänet.
”Seisoimme pässikarsinan ruokintapaikan edessä, kun yksi tuli perältä raivaten tiensä muiden pässien läpi. Lammas tuli minun eteeni ja kiinnitti huomioni. Sen ulkonäkö miellytti. Ikään kuin Jahti olisi sanonut, että tässä minä olen, osta minut.”
Kesän Jahti viettää Savonlinnassa Rauhalinnassa laiduntaen Kyösti Kakkosen kesähuvilan mailla.
”Meidän pieni pässiporukkamme on ollut siellä vuodesta 2020 hoitamassa linnan puistoja”, emäntä kertoo pässin lähitulevaisuudesta.
Sarvet kasvavat kainuunharmaalle harvoin. Joskus rodulle kasvaa pienet tyngät, mutta kunnon sarvia näkee harvoin, kertoo Tiina Hirvonen. Kuva: Pauliina Anttila- Osaston luetuimmat
