Åbo Akademin käynnissä olevassa tutkimuksessa etsitään Suomen pitkäikäisimpien ihmisten alueita ja tekijöitä, jotka mahdollistavat hyvän elämän. Kuva: Sanne Katainen
Maaseudulla asuminen voi olla yksi pitkän elämän salaisuuksista – eräs alue Suomessa saattaa jopa olla pitkäikäisten paratiisi
Suomesta ei ole virallisesti löytynyt pitkäikäisten ihmisten keskittymää eli ”sinistä vyöhykettä”, mutta ruotsinkielinen Pohjanmaa saattaa olla sellainen.Tilaajalle
Yhteenkuuluvuuden tunne ja sosiaaliset verkostot ovat avainasemassa, kun etsitään pitkän ja hyvän elämän salaisuutta. Kuva: Jyrki Johannes TervoJos satavuotias päätyy lehtihaastatteluun, häneltä kysytään varmasti, mikä on hänen pitkän ikänsä salaisuus. Kaikkialta maailmasta löytyy pitkäikäisiä ihmisiä, mutta joillekin alueille pitkäikäisyys vaikuttaa kasaantuvan.
Termiä ”blue zones”, siniset vyöhykkeet, alettiin käyttää vuosituhannen vaihteessa, kun tutkijat Michel Poulain ja Gianni Pes ja myöhemmin toimittaja Dan Beuttner ottivat termin käyttöön.
Sinisillä vyöhykkeillä tarkoitetaan maapallon alueita, joilla asuu epätavallisen paljon sadan vuoden rajapyykin ylittäneitä ihmisiä.
Poulainin mukaan nämä maailman viisi pitkäikäisten ihmisten keskittymää ovat Ogliastra Sardiniassa Italiassa, Ikaria Kreikassa, Okinawa Japanissa, Ranskan merentakainen departementti Martinique ja Nikocoyan niemimaa Costa Ricassa.
Beuttnerin listaama vyöhykeviisikko sisälsi Martiniquen sijaan Loma Lindan alueen Yhdysvaltojen Kaliforniassa.
Siniset vyöhykkeet ja niistä tehty tutkimus on myöhemmin saanut osakseen monenlaista kritiikkiä. Blue Zones on tuotemerkkinä valjastettu kaupalliseen käyttöön.
Siniset vyöhykkeet on kuitenkin terminä sen verran tunnettu, että se on käytössä myös Åbo Akademin käynnissä olevassa tutkimuksessa, jossa etsitään Suomen pitkäikäisimpien ihmisten alueita ja erityisesti syitä, jotka mahdollistavat pitkän, hyvän elämän.
Sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Sarah Åkerman Åbo Akademista kertoo, että sinisten vyöhykkeiden etsiminen on yksi juonne Åbo Akademin vuosikymmeniä jatkuneessa hyvän elämän tutkimuksessa.
Sinisten vyöhykkeiden tutkimuksen aloitti Åkermanin kanssa Fredrica Nyqvist, ja vuodesta 2024 Åkerman on ollut vastuullinen tutkija Blå zoner i Norden -tutkimushankkeessa.
Suomen sinisiä vyöhykkeitä kartoittavassa tutkimuksessa tarkastelussa on kolme tekijää: alueen asukkaiden ikä, asukkaiden terveydentila ja niin kutsuttu sinisten vyöhykkeiden elämäntapa.
Sinisten vyöhykkeiden elämäntapoihin kuuluu sellaisia asioita kuin sosiaalisesti aktiivinen elämä, elämän kokeminen merkitykselliseksi, terveellinen ruokavalio, kohtuullinen liikunta, riittävä uni ja stressin välttäminen.
Åbo Akademin tutkimusprojektissa on käytetty aineistona virallisia tilastotietoja ikätietojen selvittämiseen ja Gerontologisen alueellisen tietokannan (Gerda) aineistoja elämäntapa- ja terveysasioiden selvittämiseen.
”Jos viettää lapsuutensa ja aikuisuutensa samalla paikkakunnalla, voi tuntea yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin ja ympäristöön.”
Tutkimushankkeesta on julkaistu vasta yksi tutkimus, mutta se sai loppukesällä ja alkusyksystä huomiota ulkomaisia medioita myöten.
Åkerman kertoo, ettei tutkimuksessa ollut niinkään tarkoituksena löytää uutta sinistä vyöhykettä. Sinisten vyöhykkeiden tematiikkaa käytettiin apuna, kun etsittiin alueellisia eroja eliniässä, terveydessä ja elämäntavoissa läntisessä Suomessa.
Kuten muissakin eri alojen tutkimuksissa on osoitettu, Suomessa terveyserot ovat suuria maan eri osissa. Vaakakupilla on tapana kallistua Länsi-Suomen eduksi, ja niin vaikuttaisi olevan myös pitkän ja terveen elämän suhteen.
Uutta sinistä vyöhykettä ei siis olla julistamassa, mutta jotakin sanottavaa Åkermanilla on:
”Ruotsinkielinen Pohjanmaa vaikuttaisi täyttävän kaikki kolme tekijää. Siellä ihmiset elävät pitkään ja terveinä ja heidän elämäntapansa sopivat sinisten vyöhykkeiden tyyliin.”
Kaksi muuta tutkittua aluetta, Etelä-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa, vaikuttaisivat tutkimuksen perusteella täyttävän sinisen vyöhykkeen kriteerit osittain.
Ahvenanmaalla eletään pidempään ja terveemmin kuin muualla Suomessa, mutta saarimaakunta ei saanut sinisten vyöhykkeiden elämäntavoista yhtä korkeita pisteitä kuin ruotsinkielinen Pohjanmaa.
Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla ihmiset eivät elä yhtä pitkään kuin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla vaan aika lailla maan keskiarvojen mukaan. Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin eletään sinisen vyöhykkeen elämäntapojen mukaisesti yhtä paljon kuin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ihmiset elävät pitkään ja terveinä, ja heidän elämäntapansa sopivat sinisten vyöhykkeiden tyyliin. Etelä-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa eivät yllä aivan samaan. Kuva: Timo FilpusKun katsoo maailman ja Suomen karttaa, siniset vyöhykkeet vaikuttaisivat sijoittuvan maaseutuvaltaisille tai pikkupaikkakuntien kirjomille seuduille. Åkermanin mukaan tämä ei ole sattumaa.
Maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla on puolellaan monia etuja, jotka mahdollistavat asukkailleen niin kutsutut sinisten vyöhykkeiden elämäntavat. Åkerman aloittaa listauksen juurtumisesta tiettyyn paikkaan.
”Jos viettää lapsuutensa ja aikuisuutensa samalla paikkakunnalla, voi tuntea yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin ja ympäristöön.”
Tämä yhteenkuuluvuuden tunne vahvistaa sosiaalisia verkostoja, olipa kyse sukulaisuuteen, ystävyyteen, naapuruuteen tai vaikka yhdistystoimintaan perustuvista ihmissuhdeverkostojen kudelmista.
Kun tuntee kuuluvansa johonkin, elämä saa merkitystä, Åkerman kuvailee.
Suurimpien kaupunkiseutujen ulkopuolella ihmisillä on yleensä myös jonkinlainen kytkös ruuantuotantoon, mikä auttaa osaltaan vahvistamaan suhdetta omaan lähiympäristöön.
Yksi saa elantonsa ruuantuotannosta, toisella on pihalla kasvimaa, kolmas harrastaa kalastusta ja neljäs ostaa ruokaa suoraan tutulta viljelijältä.
Åkerman lisää, että maaseutumaisilla seuduilla ihmisillä on usein myös lemmikkejä, pihaa tai vaikkapa omaa metsää, mitkä kaikki saavat ihmisen liikkeelle ulkoilmaan.
Sinisten vyöhykkeiden elämäntavoissa ei ylipäätään ole Åkermanin mukaan kyse rakettitieteestä vaan enemmänkin paluusta juurille.
”Hyvän ja pitkän elämän salaisuus vaikuttaa sinisten vyöhykkeiden mallin mukaisesti piilevän jossakin ihan muualla kuin mainosten kaupallisessa maailmassa, jossa mitataan ja optimoidaan elintoiminnot ja noudatetaan tiukkaa ruokavaliota.”
”Hyvän ja pitkän elämän salaisuus vaikuttaa piilevän muualla kuin mainosten kaupallisessa maailmassa, jossa mitataan ja optimoidaan elintoiminnot ja noudatetaan tiukkaa ruokavaliota.”
Jos Suomen mahdollisin sininen vyöhyke on ruotsinkielinen Pohjanmaa ja Ahvenanmaallakin eletään pitkään, kysymys kuuluu, onko suomenruotsalaisten asuttamalla alueella eli Svenskfinlandilla jotakin, mikä edesauttaa asukkaiden pitkää ikää?
Åbo Akademin tutkimus ei varsinaisesti vastaa tähän, mutta Åkerman antaa sivistyneen arvauksen. Suomenruotsalaiset ovat kielensä puolesta vähemmistö, mikä helpottaa tiiviitä kontakteja muihin saman vähemmistön edustajiin.
”Ihmissuhdeverkostot lisäävät sosiaalista pääomaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Lopuksi Åkerman haluaa oikoa yhden pitkään ikään liittyvän myytin. Usein vanhaksi elämistä pidetään merkkinä hyvästä terveydestä, vaikka korkea ikä ei aina tarkoita hyvää terveyttä tai edes terveyttä tukevia elämäntapoja.
”Jatkossa on tärkeää tutkia lisää sitä, miten elämäntapojen avulla on mahdollista tukea ennen kaikkea hyvää ikääntymistä”, Åkerman tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
