Kunnanjohtaja Minna Nikander kertoo, ettei itse soita viulua. Soittotaidottomuutta on joutunut selittämään kuntalaisille. Kuva: Johannes Tervo
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat vetävät 50 000 ihmistä pikkukuntaan ‒ näin siihen varaudutaan
MT kävi tutustumassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien valmisteluihin.TilaajalleKaustinen
Talkoolaiset Jenna Huhtamäki (vas.) ja Tiina Kivinen talkoiden tohinassa. Kuva: Johannes TervoKeski-Pohjanmaalla sijaitsevan Kaustisen kansanmusiikin vahva perinne ei jää vierailijalta huomaamatta. Kunnanrajakyltissä komeilee viulu pitäjän vaakunana.
Matkalla kunnantalolle kylän keskustassa kadulla näkyy nainen kantamassa soitinlaukkua. Kadun toisella puolella on musiikkilukio ja toisella puolella kansantaiteen keskus.
Kylänraitti on muutoin rauhallinen. Kaustinen on noin neljän tuhannen asukkaan maaseutukunta. Väkiluku tulee kuitenkin moninkertaistumaan vajaan kahden viikon päästä, jolloin kansanmusiikkijuhlat alkavat.
Kävijöitä tulee festariviikolla noin 50 tuhatta. Ilmassa on odotuksen tunnetta. Miten näin suureen yleisötapahtuman järjestäminen onnistuu pikkukunnassa?
”Ei voida sanoa, että kunta maksaa viulut.”
Kaustisen kunnanjohtaja Minna Nikander kertoo musiikkijuhlien rytmittävän kuntalaisten elämää. Nikanderkin pääsee kesälomalle vasta festivaalien jälkeen.
”Täällä on aika ennen festivaaleja ja niiden jälkeen”, hän kuvailee.
Kunta on tapahtuman järjestämisessä monella tapaa mukana. Kunta vuokraa festivaalialueen, säilyttää festivaalikamppeita läpi vuoden ja antaa 25 000 euroa tapahtuman järjestämiseen.
”Suora rahallinen panostus on suhteessa varsin pieni. Ei voida siis sanoa, että kunta maksaa viulut. Kunta on kuitenkin monella muulla tapaa taustalla mukana. Esimerkiksi teknisen puolen työpanosta menee todella paljon alueiden siivoamiseen ja jätehuoltoon.”
Nikander on toiminut vasta kaksi vuotta kunnanjohtajana. Ennen pestiin hakeutumista hän ei tiennyt paikkakunnasta muuta kuin kuuluisat festivaalit. Hänet on yllättänyt, kuinka läpileikkaava kansamusiikkiperinne on juhlan ulkopuolella.
”Perinne puhkeaa kukkaan kerran vuodessa isona tapahtumana, mutta muut 51 viikkoa vuodesta täällä soitetaan myös. Kaustislaisista vähintään joka kymmenes soittaa kansanmusiikkia. Yli 50 henkilöä saa suoraan tai välillisesti toimeentulonsa kulttuuritoiminnasta. Olemme siis todella kulttuurikunta.”
Kaustislainen viulunsoitto kuuluu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Kuntalaisten oman ilon lisäksi soittoperinne ja festivaalit ovat kunnan julkisuuskuvalle kaikki kaikessa. Ennen kaikkea tapahtuma on paikallisille yrityksille tärkeä.
”Majoitus, ravintolat, kaupat ja muut palveluyritykset hyötyvät tapahtumasta paljon. Mitä paremmin yrityksillä menee, sitä paremmin kunnallakin menee”, Nikander sanoo.
Paikkakunnan kaikki majoituspaikat ovat jo varattuina festivaaliviikolle.
Siirrymme kunnantalolta paikalliseen ravintolaan, joka on tietysti nimeltään Pelimanni. Yrittäjä Reetta Kuorikoski kertoo vanhempiensa aloittaneen ravintolatoiminnan 1980-luvulla. Hän on veljensä kanssa perheyrityksen toisen polven jatkaja.
”Liiketaloudellisesti todella tärkeä aika. Voidaan puhua kolmannestatoista kuukaudesta. Sillä maksetaan helmikuun hiljaisia iltoja takaisin.”
Ravintolassa valmistaudutaan tohinalla festareihin.
”Nämä kaksi viikkoa ovat kiireisimmät ajat. Täytyy tilata paljon ruokaa, juomia ja tavaroita. Tehdään työvuorolistat, ruokalistat ja terassi pystytetään ulos. Sitten kun itse juhlat alkavat, kaikki menee omalla painollaan”, Kuorikoski kertoo.
Festareiden aikana ravintolassa on henkilöstöä puolet normaalia enemmän.
Reetta Kuorikoski kertoo, että ravintolassa on haluttu pitää perinteikäs ilme. Baaritiskin yläpuolella olevat viulun tallat ovat toistuvat näky Kaustisilla. Kuva: Johannes Tervo”Tarvitaan portsareita. Keittiössä ja salissa on tuplamiehitys. Olemme auki aamukolmeen asti viikollakin. Pitkiä päiviä siis tehdään.”
Myyntiä kertyy yhdessä viikossa yhtä paljon kuin kuukaudessa.
”Liiketaloudellisesti todella tärkeä aika. Voidaan puhua kolmannestatoista kuukaudesta. Sillä maksetaan helmikuun hiljaisia iltoja takaisin.”
Kuorikoski kertoo, että soittoniekat musisoivat festareiden aikana ravintolassakin. Kuorikoski itse on myös soittanut viulua nuorempana.
”Soittaminen on jäänyt itseltä vähiin, mutta kaikki kaverit ja omat lapset soittaa.”
Festivaalialueella teltat ovat jo pystyssä. Siellä tapaamme Pro Kaustinen ry:n toiminnanjohtajan Valtteri Valon. Yhdistys vastaa festivaalien järjestämisestä. Valo on paljasjalkainen kaustislainen, ja on toiminut myös ammattiviulistina. Perheessä kaikki muutkin ovat soittoniekkoja. Positiivinen sukuvika näillä main.
Toiminnanjohtajan pestissä Valo on ollut viisi vuotta, mutta tapahtuma on ollut osa hänen elämäänsä aina.
”Olen syntynyt 1980 ja 1981 vuodesta lähtien olen ollut jokaisilla festivaaleilla”, Valo naurahtaa.
Pro Kaustinen ry:n toiminnanjohtaja Valtteri Valo Kaustisten kansanmusiikkijuhlien pääkallopaikalla eli KPO-areenalla. Kuva: Johannes TervoTapahtuman järjestäminen vaatii ympärivuotista työtä. Yhdistyksellä on kaksi henkilöä vakituisessa työsuhteessa. Artistihankintaa tehdään jatkuvasti. Tapahtumassa on yhteensä 4500 yksittäistä esiintyjää 25 eri maasta.
Joka vuosi on käytävä läpi kattava luparuljanssi: turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, liikennejärjestelyt ja tapahtumaluvat.
Esiintymispaikkoja on kolmekymmentä, ja niiden pystyttäminen alkaa keväällä. Isot teltat pystytetään toukokuussa. Kesäkuussa aloitetaan muu rakentaminen.
”Telttojen ja päälavan pystytys on hyvin rutinoitunutta toimintaa. Tekijät tietävät, mitä tehdä ja tulosta saadaan nopeasti”, Valo kertoo.
Talkoita tehdään Kaustisilla iltaisin muutaman tunnin rykäisyissä. Kuva: Johannes TervoRakentaminen ja valmistelut tehdään talkoovoimin ruokapalkalla. Palkkioksi saa myös ilmaisen pääsyn tapahtumaan. Esiintyjistä myös hyvin suuri osa soittaa tapahtumassa ilmaiseksi.
”Talkoolaiset ovat tosi tärkeässä asemassa. Ei näitä festivaaleja saataisi nykyisellään järjestettyä ilman heitä. Paikalliset saavat tästä lisäksi sellaisen kokemuksen, että he ovat yhdessä järjestämässä näitä juhlia.”
Festivaalien ajaksi on lisäksi palkattava paljon ulkopuolista työvoimaa esimerkiksi järjestyksenvalvontaan, ravintolatoimintaan ja lipunmyyntiin.
”Juhlien aikana 150 henkilöä on palkattuna. Kaiken kaikkiaan talkoolaisia on noin 300.”
Tällä hetkellä talkooväki on ahkeroimassa kunnan urheilutalolla. Tilaa valmistellaan soittajien, työntekijöiden ja talkoolaisten majoittamiseen.
Jukka Virkkula (vas.) ohjaa talkoita. Tuukka Lempiö asettaa huopaa urheilusalin lattian suojaamiseksi. Kuva: Johannes TervoTuotantopäällikkö Jukka Virkkala kertoo majoituksen järjestämisen olevan yksi suurin haaste tapahtumassa.
”Täältä pitää rääpiä kaikki mahdolliset paikat, mitä keksii. Joka vuosi hieman vaihtelee, mitä tiloja saadaan käyttöön. Kaiken kaikkiaan mahdollisia majoitustiloja ei ole paljoa pienellä paikkakunnalla”, Virkkala kertoo.
Yhdistyksellä on kunnan varastoissa säilössä vajaa tuhat patjaa tyynyineen ja peittoineen. Ihmisiä majoitetaan urheilutalon lisäksi koulujen tiloihin. Myös Vetelin naapurikunnasta on vuokrattu urheiluhalli ja koulu tätä varten.
Virkkala kertoo Kaustisten kansanmusiikkijuhlien poikkeavan tavallisesta festarirakentamisesta.
”Muut isot tapahtumat toimivat niin, että on jokin iso ruohokenttä, johon rakennetaan lavat ja muut paikalle valmiista elementeistä lyhyessä ajassa. Meillä on jonkin verran kiinteitä rakenteita, mutta suurin osa tehdään ihan palasista. Alkukesä rakennetaan ja loppukesä puretaan.”
”Ei ole mikään katastrofi vielä, mutta kovin montaa tappiollista vuotta ei voi peräkkäin järjestää. Sellaiset ovat tietysti realiteetit.”
Pro Kaustinen ry on voittoa tavoittelematon yhdistys. Liikevaihdoltaan sen toiminta liikkuu yli miljoonassa eurossa.
”Emme tavoittele voittoa, mutta vähintäänkin nollatulokseen pitäisi päästä. Valtionavustuksien saaminen on mennyt hankalammaksi ja kaikkia keinoja pitää keksiä, että tässä onnistutaan”, Valtteri Valo sanoo.
Pari viime vuotta ovat olleet tappiollisia.
”Ei ole mikään katastrofi vielä, mutta kovin montaa tappiollista vuotta ei voi peräkkäin järjestää. Sellaiset ovat tietysti realiteetit.”
Valo ei usko että kansanmusiikkijuhlien kaltaista tapahtumaa järjestettäisiin täysin markkinaehtoisesti.
Festareita rakennetaan alkukesä ja puretaan loppukesä. Kuva: Johannes Tervo”Ei kukaan kaupallinen tekijä ottaisi taloudellista riskiä tällaisen festivaalin järjestämisestä.”
Tänä vuonna kansanmusiikkijuhlat järjestetään 58. kerran. Kun näkee kuinka tärkeä osa musiikki on paikkakunnan elämää, on vaikea kuvitella, että festariperinne katkeaisi koskaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
