Jessi Jokelainen: Epigenesis. 150 sivua. Into Kustannus. Kuva: Into Kustannus
Kirja-arvio: ”Mun keho muistaa” – Jessi Jokelaisen Epigenesis piirtää sodan perinnön ihon alle
Jessi Jokelaisen omaelämäkerrallinen sarjakuvateos tuo kivuliaan lähelle sodan menneisyyden ja nykyhetken.
Kuva: Into Kustannus, Pavel Tahkovuori, koonnut: Elias Piilola29.8.202613:08
”Niin kaukana on sota, että mulle se on vain tekstiä kirjoissa, jotain sanoja sukulaisten suusta. Mutta mun keho muistaa.”
Kirjailija ja kansanedustaja (vas.) Jessi Jokelaisen omaelämäkerrallinen sarjakuvateos Epigenesis (2026) on sukukertomus sodan traumasta, joka kulkee läpi koko perheen ja useamman sukupolven.
Kertomus henkilöityy Jokelaisen pappaan. Jatkosodan koura ylettyy sukupolvien ketjun kautta nykyhetkeen, jossa se tarttuu edelleen maailmalla nyt jylläävään sotatilaan.
Kirjan nimessäkin esiintyvä epigeneesin käsite tarkoittaa geenien kehitystä ja muutosta ympäristön vaikutuksesta. Teos kysyykin, kuinka pitkälle sota voi periytyä sukupolvien ketjussa ja mitä sisälle padottu tuska voi aiheuttaa.
Sarjakuvateos ei tyydy vain muistelemaan ja maalailemaan näyttäviä kuvia. Vasemmistoliiton kansanedustajana toimiva Jokelainen kritisoi teoksessaan nykyhallitusta tiukalla otteella esimerkiksi puolustusbudjetin nostosta monen muun asian kustannuksella.
Osansa saa myös pakolaispolitiikka, mikä kietoutuu terävästi koko teoksen läpäisevään sotateemaan.
”Niin kaukana on sota, että mulle se on vain tekstiä kirjoissa, jotain sanoja sukulaisten suusta. Mutta mun keho muistaa.”
Sekä teoksen käsikirjoitus että kuvitus ovat Jokelaisen omaa käsialaa. Siinä missä Jokelainen arvioi yhden esikoisteoksena Femokratian (2024) sivun piirtämisen vieneen noin neljä tuntia, saattoi Epigensiksen kohdalla yhden sivun parissa kulua jopa yli 10 tuntia piirustusaikaa.
Omakohtaisuus ja kattava pohjatyö näkyvät Epigenesiksen sivuilla. Osa kuvista on uudelleen tulkintoja Jokelaisen perheen valokuvista, osa tuttuja viittauksia populaarikulttuurista ja tämän päivän mediakuvastosta.
Mukaan mahtuu myös tiukkaa tilastotietoa taidokkaasti piirrettynä.
Vaikka sarjakuva ei olisi itselle se tutuin ja luontevin formaatti nauttia kirjallisuutta, Jokelaisen teokseen kannattaa tarttua ennakkoluulotta. Sarjakuva on tarinalle mitä onnistunein formaatti, sillä se sallii kielen ja kuvan leikin mukanaan vievällä tavalla.
Jessi Jokelainen, 30
Oululainen vasemmistoliiton kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja sarjakuvataiteilija.
Ammatiltaan äidinkielenopettaja.
Edellinen sarjakuvateos Femokratia (2024) käsitteli suomalaisen politiikan historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta erityisesti politiikan naisten näkökulmasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
