• MT 100 vuotta sitten: Niittymato riivaa suomalaisten peltoja

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 13.6.1925 myös presidentti Relanderin Ruotsin-matkan seurueesta yksityiskohtaisen luettelon.
    Vuonna 1925 niittymato riivasi Pohjois-Savossa, ja nälkäisen tuholaisen torjumiseksi neuvottiin kyntämään vanhat nurmet. Kuvituskuva.
    Vuonna 1925 niittymato riivasi Pohjois-Savossa, ja nälkäisen tuholaisen torjumiseksi neuvottiin kyntämään vanhat nurmet. Kuvituskuva. Kuva: Tuulikki Viilo
    Koti|Historia ja perinne
    15.6.202513:00
    Tuovi Mäkipere

    Niittymato tekee tuhojaan Pohjois-Savossakin.

    Niittymato (Charaeas graminis) on alkanut tuhotyönsä useissa Pohjois-Savon pitäjissä. Niinpä m. m. Vesannolla on se monessa kylässä hävittänyt huomattavia aloja vanhoja luonnonnurmia aivan pilalle.

    Samaa valittavat Tervon ja Pielaveden maanviljelijät. Tarkempia tietoja tämän tuholaisen levenemisalueesta toistaiseksi puuttuu, mutta todennäköisesti se ei rajoitu edellämainittuihin pitäjiin. […]

    Kuten ehkä yleisesti tiedetään, on edellämainittu tuholainen tummanruskea, selkäpuoleltaan viirukas perhostoukka, joka otollisten olosuhteiden vallitessa lisääntyy suunnattomasti sellaisilla seuduilla, joissa on lauha- eli n.s. tappinurmikasniittyjä. Edellisestä selviää, että varmin keino sen hävittämiseksi on näiden vanhojen nurmien kyntäminen ja apila-timoteiheinälle tai kauralle kylväminen.

    Yksinäisyyteen kyllästynyt, jonkun verran varakas neiti etsi seuraa ilmoituksella Maaseudun Tulevaisuudessa kesäkuussa 1925.
    Yksinäisyyteen kyllästynyt, jonkun verran varakas neiti etsi seuraa ilmoituksella Maaseudun Tulevaisuudessa kesäkuussa 1925. Kuva: Kansallisarkisto

    Presidentti Relanderin vierailumatka Ruotsiin.

    Seurueen kokoonpano määrätty. Presidentti Relanderin mukana vierailumatkalle Ruotsiin lähtevät seuraavat henkilöt:

    Ulkoministeri Idman, opetusministeri Setälä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kansleri, senaattori Stenroth, ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö, lähetystöneuvos Yrjö-Koskinen, presidentin siviilikanslian päällikkö Enwald, presidentin vanhempi adjutantti, everstil. Aejmelaeus-Äimä, yleisesikunnan päällikkö, eversti Heinrichs, ulkoministeriön jaostopäällikkö, tri Numelin ja merenkulkuhallituksen ylijohtaja, vapaaherra Wrede.

    Ruotsin lehdet tietävät, että presidentti Relanderilla on vierailun aikana Tukholman linnassa suuri vastaanotto ulkovaltain sikäläisille lähettiläille ja asiainhoitajille. Ulkoministeri Idman tullee olemaan saapuvia vastaanotossa.

    Lisää aiheesta
    • Mannerheimin viimeinen hevonen oli Käthy. Se salakuljetettiin isäntänsä hautajaisiin, koska tiineenä olleen hevosen ei katsottu olevan sopiva ilmestys valtiomiehen hautajaisissa.

      Ahtisaarten koira koki kovan kohtalon Tansaniassa ja Kekkoselle lahjoitettiin jääkarhu – Suomen presidenttien lemmikeistä riittää kerrottavaa

    • Koiviston seuraajilla riittää vielä matkaa Manun ikävuosiin pitkäikäisimpänä presidenttinämme.

      Tiesitkö, että Mauno Koivisto oli pitkäikäisin presidenttimme?

    Pernaruttoa Kannaksella.

    Kivennavalla useita lehmiä sairastunut tautiin. Yksi ihminenkin saanut tartunnan ja kuollut.

    Viime aikoina on Kivennavan Hiirelän kylässä alkanut pernarutto raivota. Useita lehmiä on siellä sairastunut tähän tautiin. Talollinen Juho Lensu sai pernaruttoista lehmää nylkiessään tartunnan ja kuoli viime maanantaina.

    Lisää aiheesta
    • Maidontuottaja Atte Kiiskin syysrypsin hehtaarisato on ollut keskimäärin 2 400–2 500 kiloa. Tuleva kasvukausi näyttää, miten tänä vuonna onnistutaan.

      Kasvintuotanto | Syysrypsi sopii savolaisen karjatilan viljelykiertoon – ”Viljoihin verrattuna kannattavuudeltaan paras”

      Tilaajalle
    • Perunalla on tauteja ja tuholaisia, jotka eivät ole karanteenituhoojia mutta voivat aiheuttaa merkittäviä sato- ja laatutappioita.

      Maatalous | Uusi tauti uhkaa suomalaista perunaa

      Tilaajalle
    • Ilmaston lämpeneminen voi aktivoida maaperässä olevia itiöitä laidunmailla.

      1 000 pernaruttoporon hautaaminen Siperiassa voi valmistella seuraavaa tautipommia

    Artikkelin aiheet
    niittymato
    maanviljely
    Presidentti Relander
    ruotsin matka
    pernarutto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää