Tältä näytty syysrypsi Kuopion Nilsiässä helmikuun viimeisenä päivänä. Kuva: Timo Villanen
Syysrypsi sopii savolaisen karjatilan viljelykiertoon – ”Viljoihin verrattuna kannattavuudeltaan paras”
Rypsin ja rapsin viljelyalaa olisi hyvä saada laajennettua perinteisiä viljelyalueita pohjoisemmaksi erityisesti tuholaispaineen takia.Tilaajalle
Maidontuottaja Atte Kiiskin syysrypsin hehtaarisato on ollut keskimäärin 2 400–2 500 kiloa. Tuleva kasvukausi näyttää, miten tänä vuonna onnistutaan. Kuva: Timo VillanenPohjoissavolainen maidontuottaja Atte Kiiski päätti kokeilla syysrypsin viljelyä pari vuotta sitten.
Kiiskin tila sijaitsee Kuopion Nilsiässä.
”Täällä on ollut äärimmäisen kuivia vuosia. Halusimme selvittää miten pellon saisi pysymään enemmän vihreänä karjatilan viljelykierrossa.”
Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos viisi vuotta sitten. Peltoa on tullut tämän jälkeen viljeltäväksi lisää eikä kaikkia hehtaareita tarvita 40 lypsylehmän ja nuorison ruokintaan. Lisähehtaarit on haluttu käyttää fiksusti, Kiiski toteaa.
Maitotilalla viljelykierron pääpaino on luonnollisesti nurmessa. Syysrypsin lisäksi viljellään viljaa. Pelloista 95 prosenttia on hietamoreenia.
Kiiski on syysrypsiin tyytyväinen, satoa on kertynyt hehtaarilta keskimäärin 2 400–2 500 kiloa. Lukema on hyvä, sillä Suomessa syysrypsin keskisadot ovat 1 500 kilon tuntumassa.
”Halusimme selvittää miten pellon saisi pysymään enemmän vihreänä karjatilan viljelykierrossa.”
Karjan ruokinnassa oman tilan viljaa tai rypsiä ei käytetä vaan kaikki myydään. Kiiski on saamaansa rypsin hintaan kohtalaisen tyytyväinen.
”Viljoihin verrattuna rypsi on kannattavuudeltaan paras. Syysrypsihehtaarin liikevaihto vastaa hyvää vilja vuotta mutta kulut ovat aika paljon pienemmät.”
Tällä Kiiski viittaa siemenkustannuksiin, jotka ovat 30–40 euroa hehtaarille. Lisäksi toki tulee työ eli lietteen levittäminen, muokkaus, kylvö ja puinti. Kevään lannoitus on hieman viljoja halvempi.
Syysrypsin Kiiski kylvää monivuotisen nurmen jälkeen. ”Sitten ajetaan liete ja minimuokkaus.” Liete päästään ajamaan hyvillä keleillä kesällä ennen syyssateita, mikä tasaa karjatilan kiireitä.
Kylvöille Kiiski on lähtenyt noin viikon suosituksia aikaisemmin. Siemenmäärä on kolme kiloa hehtaarille. ”Se on aika minimi, mutta toiminut.”
Aikaisesta kylvöstä huolimatta kasvusto ei ole ehtinyt liian reheväksi ennen talven tuloa vaan päinvastoin kerännyt kaikki ravinteet hyvin talteen.
Mikäli rypsi ei selviäisikään talvesta, kasvilla on joka tapauksessa arvoa. Pellolla on talven yli kasvipeite. Lisäksi rypsi on hyvä kerääjäkasvina ja juuriensa ansiosta hyvä maanmuokkaaja.
Taudeista tai tuholaisista ei Kiiskin syysrypsi ole juuri kärsinyt. Ruiskutuksiin ei ole tarvinnut turvautua niiden eikä rikkakasvienkaan takia. Tämäkin lisää syysrypsin viljelyn kannattavuutta.
”Öljykasvipalkkiot ovat sitten oma lukunsa siihen päälle.”
Pohjois-Savo ei ole niitä tyypillisimpiä öljykasvien viljelyalueita. Kiiski kuitenkin kannustaa kokeilemaan rohkeasti ja löytämään omat tavat viljellä. Aina ei tarvitse mennä oppikirjojen mukaan, hän viittaa oman tilansa käyttämään syysrypsin siemenmäärään.
”Kemia ei voi olla ainoa ratkaisu. Tuholaisten määrä kasvaa koko ajan samalla kun sallittuja tehoaineita on yhä vähemmän.”
Myrskylässä kasvinviljelytilaa pitävä Toni Lindqvist kannustaa rohkeasti kokeilemaan öljykasveja. Lindqvist on MTK:n öljy- ja valkuaiskasvit -verkoston puheenjohtaja, jonka tilalla on viljelyssä laaja valikoima erilaisia puitavia kasveja.
”Esimerkiksi karjatiloilla kakkossadon jälkeen lopetettava nurmi on hyvä pohja syysrypsille tai -rapsille. Tämä on etu kasvinviljelytiloihin verrattuna erityisesti silloin, jos niillä ei ole kierrossa viherlannoitusnurmia. Öljykasvi on koitettava pakolla saada syysviljojen jälkeen kylvettyä ja silti ollaan jo vähän myöhässä.”
Öljykasvit sopivat hyvin karjatilan kiertoon, sanoo maidontuottaja Atte Kiiski. Kuva: Timo VillanenRypsin ja rapsin viljelyalaa olisi hyvä saada laajennettua perinteisiä viljelyalueita pohjoisemmaksi erityisesti tuholaispaineen takia.
”Kemia ei voi olla ainoa ratkaisu. Tuholaisten määrä kasvaa koko ajan samalla kun sallittuja tehoaineita on yhä vähemmän.”
Raha olisi selkeä kannustin kotimaisen rypsi- ja rapsialan laajentamiseksi. Lindqvistin mielestä markkinahintojen on otettava olosuhteidemme riskit huomioon.
Lindqvistillä on viljelyssä 300 hehtaaria ja viljelykierto on 6-vuotinen. Viljojen lisäksi on hernettä, kuminaa sekä markkinatilanteesta ja lohkosta riippuen öljykasveja eli rapsia, öljyhamppua tai korianteria.
Rapsin tuholaiset ovat vuosien varrella aiheuttaneet ongelmia, Lindqvist kertoo. Lisäksi kasvusto ei ole joka vuosi selvinnyt talvesta.
”Noin joka toinen kylvökerta on päästy puimaan syysrapsia satotasojen vaihdellessa heikosta erinomaiseen.”
Haasteellisen kylvöajankohdan takia Lindqvist kokeili aikanaan perustaa syysrypsin viljan alle. Kokemukset olivat sen verran hyviä, että hän aikoo kokeilla samaa joskus uudelleen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
