

Suomalaiset perunapellot ovat toistaiseksi säästyneet Keski-Eurooppaa vaivaavalta perunan tummarengasmädältä. Riski tämän karanteenituhoojan leviämiselle on kuitenkin olemassa. Käytännössä tummarengasmätä voisi tulla Suomeen tuontiperunan mukana.
Tarkkaa tietoa siitä ei ole, kuinka paljon Suomeen tuodaan siemenperunaa muualta EU:sta, kertoo erityisasiantuntija Atro Virtanen Ruokavirastosta.
”Käytännössä kuka vain voi ostaa siemenperunaa toisesta EU-maasta omaan käyttöön. EU-tuonteja ei ilmoiteta, jos tuonti ei ole kovin mittavaa. EU:n ulkopuolelta siemenperunaa ei saa unioniin tuoda muualta kuin Sveitsistä”, Virtanen jatkaa.
Tummarengasmätä menestyy parhaiten Suomea lämpimämmässä ilmastossa. Tauti voi menestyä myös meillä, mutta saattaisi pysyä oireettomana.
Leviämisen kannalta suurin riski olisi se, että siemenperunaa käsitellään tilalla samoilla koneilla ja laitteilla kuin muutakin perunaa, Virtanen arvioi
Perunan tuotantoalueilla Keski-Euroopassa tummarengasmätä on jo ongelma. Viime vuosina EU-maista on raportoitu tummarengaslöydöksiä myös siemenperunoilla, Virtanen kertoo.
Tummarengasmädästä tekee ongelmallisen sen, että tautia aiheuttava bakteeri säilyy vedessä, ja vesistöjen rannoilla luonnonvaraiset koisokasvit ylläpitävät sitä.
”Keski-Euroopassa pintavesiä ei käytetä peltojen kasteluun mutta vesistöjen tulvimista ei voida estää. Tulvavesien mukana bakteeri voi levitä erilaisten vaiheiden kautta perunapeltoon ja siinä oleviin bakteerin isäntäkasveihin.”
”Suomalaista alkuperää olevasta kanta-aineistosta tuotettu siemenperuna on maailman turvallisinta.”
Sertifioitua siemenperunaa koskevat samat säädökset ja standardit koko EU:ssa.
Virtasen mukaan paras keino välttää tummarengasmätä tai jokin muu vaarallinen perunan karanteenituhooja on käyttää Suomessa tuotettua, sertifioitua siemenperunaa.
”Suomalaista alkuperää olevasta kanta-aineistosta tuotettu siemenperuna on maailman turvallisinta karanteenituhoojien suhteen.”
”Istutuksiin on turvallista käyttää sertifioitua siemenperunaa tai omalla tilalla sertifioidusta siemenperunasta tuotettua siemenperunaa”, Virtanen sanoo. ”Mitään muuta perunaa maahan ei pidä laittaa.”

Viljelijän on hyvä pitää mielessä riskit, jotka vähänkin epämääräiseen siemenperunaan liittyy.
”Pahimmillaan karanteenituhoojan löytyminen voi aiheuttaa jopa perunantuotannon keskeyttämisen tai loppumisen kokonaan”, Virtanen muistuttaa.
Suomessa yleisin perunan karanteenituhooja on peruna-ankeroinen.
Suomessa esiintyy ruokaperunatiloilla jonkin verran perunan vaalearengasmätää. Sitä aiheuttava bakteeri ei kuitenkaan ole yhtä hankala tuhooja kuin tummarengasmädän bakteeri. Sillä on monia isäntäkasveja, joissa säilyä ja joiden kautta levitä.
Perunalla on myös tauteja ja tuholaisia, jotka eivät ole karanteenituhoojia mutta voivat aiheuttaa merkittäviä sato- ja laatutappioita.
Perunalla tummarengasmätää aiheuttava Ralstonia solanacearum -bakteeri on karanteenituhooja.
Suomessa tautia ei ole tavattu. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon.
Jos tauti löytyy, Ruokavirasto tai ely-keskus määrää saastuneen kasvuston ja mukulat hävitettäviksi.
Leviää kasteluvesien mukana ja piilevänä saastuneissa mukuloissa.
Pilaa perunan mukuloita. Oireet näkyvät selvimmin kevättalvella mukuloissa, kun halkaistun mukulan johtojännekehä muuttuu ruskeaksi.
Voi tarttua myös tomaattiin ja aiheuttaa merkittäviä sadonmenetyksiä. Tomaatilla taudin nimi on tomaatin bakteerinäivete.
Karanteenituhoojiksi luokitellaan vaaralliset kasvien taudit ja tuholaiset. Ihmisten terveyttä ne eivät uhkaa mutta voivat aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa kasvintuotannossa eli pellolla, kasvihuoneessa tai metsässä.