• Kunnon arsenikkipöly on tuholaisten surma, kirjoitti MT 100 vuotta sitten

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 14.8.1926 myös väkilannoitteiden maahantuontimääristä.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten, miten kuparia ja arsenikkia sisältävän myrkkypölyn oli todettu tepsivän monenlaisiin tuholaisiin. Kuvituskuva.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten, miten kuparia ja arsenikkia sisältävän myrkkypölyn oli todettu tepsivän monenlaisiin tuholaisiin. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi
    Koti|Historia ja perinne
    15.8.202623:00
    Tuovi Mäkipere

    Uusi tehokas myrkkyaine kasvituholaisten hävittämistä varten.

    Tänä kesänä ovat juurikasvit kärsineet hyvin paljon erilaisten tuhohyönteisten hävityksistä. Turnipsi- ja lanttuviljelyksiä ovat sinappikuoriaiset, maakirput ja kaalikoi tuhonneet laajoilla aloilla ja sokerijuurikasta on pahasti ahdistanut ruskea raatokuoriainen.

    Näiden hyönteisten hävittämiseksi on maatalouskoelaitoksen tuhoeläinosasto toimittanut laajoja kokeita, jotka ovatkin antaneet varsin suotuisia tuloksia. Erittäinkin on arsenikkipölyjen käyttö osoittautunut hyvin tehokkaaksi.

    Parhaimmaksi myrkkyaineeksi on kokeissa osoittautunut alempana esitettävä Cuprodyl-niminen myrkkypöly, jota Keskusosuusliike Hankkija r.I. on ryhtynyt myymään.

    Cuprodyl on kuparia ja arsenikkia sisältävää myrkkypölyä, jota voidaan käyttää kaikkien puremalla kasveja vioittavien tuholaisten hävittämiseen. Sen on todettu hyvin tehoavan m.m. sinappikuoriaista ja sen toukkia, kaalikoin toukkia, maakirppuja sekä raatokuoriaisia ja niiden toukkia vastaan.

    Cuprodylillä voidaan myös saada hedelmäpuita ja marjapensaita hävittävät perhos- ja pistiäistoukat, viljaoraita tuhoavat orastoukat, kahuperhosen toukat ja etanat, hernettä ja apilaa vahingoittavat hernekärsäkkäät sekä monet muut yleisesti tunnetut, samoin kuin harvinaisemmin esiintyvätkin kasveilla vapaasti elävät vahingolliset hyönteislajit edullisesti torjutuiksi. [...]

    Härkä ja hevonen kehotettiin vaihtamaan Fordson-traktoriin Maaseudun Tulevaisuuden mainoksessa.
    Härkä ja hevonen kehotettiin vaihtamaan Fordson-traktoriin Maaseudun Tulevaisuuden mainoksessa. Kuva: Kansallisarkisto

    Väkilannotteiden maahantuonti.

    Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan on maahamme kuluneen heinäkuun ja tammi–heinäkuun aikana tuotettu kaikkiaan seuraavat määrät väkilannotteita:

    Luujauhoja tuotettiin heinäkuussa 6,993,301 kg, josta Saksasta 4,223,811 kg. Vuoden alusta tekee tuonti kaikkiaan 14,678,578 kg, vastaavan määrän ollessa viime vuonna 1 5, 901,801 kg. Tuonti on siis vähentynyt suunnilleen 1,273,000 kg:lla.

    Kalkkisalpietaria tuotettiin 199,400 kg, joka määrä tuli melkein yksinomaan Saksasta. Tammi–heinäkuun tuonti teki 4,445,727 kg, ollen lähes kaksi kertaa niin suuri kuin viime vuonna, jolloin mainittua väkilannoitinta maahamme tuotettiin vain 2,288,303 kg.

    Vielä on huomautettava, että kalkkisalpietaria on maahamme tuotettu jokseenkin yhtä paljon Saksasta kuin Norjastakin. Superfosfaatin tuonti on viime vuodesta sekä heinäkuuhun että koko vuoteenkin nähden enemmän kuin kaksinkertaistunut.

    Kaikkiaan tuotettiin tämän vuoden heinäkuussa maahamme 1,954,695 kg, josta Ruotsista 779,095 kg. Alankomaista 500,000 kg., Tanskasta 465, 500 kg ja Saksasta 189,200 kg. Koko tämänvuotinen tuonti tekee 30,945,112 kg, vastaavan määrän viime vuoden tammiheinäkuussa ollessa vain 12,897,859 kg ja heinäkuussa 902,422 kg. [...]

    Piispantarkastukset.

    Viipurin hiippakunnan piispa, teol. tohtori Erkki Kaila on parhaillaan tarkastusmatkalla Pohjois- Karjalassa. Tänään ja sunnuntaina on hän Liperissä, missä sunnuntaina on yleinen tarkastus.

    Maanantaina ja tiistaina on piispa Polvijärvellä, pitäen viimeksimainittuna päivänä yleisen tarkastuksen seurakunnan kirkossa. Ensi torstaina ja perjantaina toimittaa piispa Kaila tarkastukset Nurmeksen seurakunnassa.

    Lisää aiheesta
    • Paperitoukalla on pitkät sarvet ja sukaset takapäässä. Kerrostaloissa ja rivitaloissa ne kulkevat kanavia pitkin naapureihin.

      Koti | Minkä kodin tuholaisen torjunta maksaa eniten? Tuholaistorjuja kertoo myös, mitä pahvilaatikoille kannattaa tehdä

      Tilaajalle
    • Koroladonkuoriaisen toukkia. Kuvituskuva.

      Kasvintuotanto | Yliö: Perunasyöpä, koloradonkuoriainen ja karviaishärmä – pelätyt tuontiuhat olivat kimmoke sata vuotta sitten säädetylle laille

    • Eksoottisten kasvien metsästys oli kiihkeimmillään 1700–1800-luvuilla. Myös Euroopan kasvitieteelliset puutarhat keräsivät kokoelmiinsa tuhansia lajeja ympäri maailmaa. Kuvan viidakko löytyy Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta Helsingistä.

      Harrastukset | Huonekasvien hurja historia

    • Suuren kysynnän takia fosfaattilannoitteiden jakelua piti jo säännöstellä 1950-luvun alussa. Lannoituksen historiatutkimus on osa laajempaa ja Simo Laakkosen johtamaa, Itämeren alueen vesistöjen saastumisen ja suojelun historiaa käsittelevää kansainvälistä tutkimusohjelmaa.

      Maatalous | Keinolannoitteiden taika huumasi suomalaiset

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    arsenikki
    tuholainen
    väkilannoite
    Cuprodyl
    Maaseudun Tulevaisuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää