

Hauholainen Eeva-Liisa Penttilä on maankuulu hevoskasvattaja ja oriinpitäjä. Penttilän KS-tallina tunnetulta tilalta löytyy noin kolmenkymmenen hevosen lisäksi muitakin eläimiä. Koiria on kaksi, kissoja yksi, ankkoja yksi ja kanoja kolme.
Penttilän kanoista yksi, Silvi Holopainen, on erityinen, sillä se viihtyy poikkeuksellisen hyvin ihmisten parissa ja sisällä asuintalossa.
Nyt keväällä siipikarjan ulkonapitokiellon aikana Silvi Holopainen pääsee toisinaan vierailemaan asuintalossa sinne erikseen kannettuna, mutta kesällä kanojen ollessa vapaana Silvi kulkee sisään ja ulos itsenäisesti.
”Silvi tietää tarkalleen, missä juodaan kahvit ja mistä löytyy herkut”, Penttilä nauraa.
Kun hän menee aamutallin jälkeen kahville, Silvi tulee perässä.
”Se hyppää pirttipöydän penkille viereeni ja odottaa rauhassa, että kahvit on juotu. Herkkupaloja se tietysti kerjää ja saattaa joskus hypätä lehdenkin päälle.”

Aamukahvihetken jälkeen Penttilä palaa takaisin talliin. Yleensä Silvi Holopainen lähtee hänen mukaansa.
”Mutta jos sataa, se kääntyy kuistilla ympäri ja menee takaisin keittiöön. Silloin jätän ulko-oven raolleen, että Silvi voi kulkea vapaasti. Se saattaa olla parikin tuntia yksin sisällä”, Penttilä kertoo.
Toisinaan sisältä löytyy kananjätöksiä, mutta niiden siivoaminen ei Penttilää haittaa.
”Silvi on tosi siisti. Ehkä kerran kymmenestä sisällä käynnistä se tekee tarpeensa sisälle”, hän kiittelee.
Penttilän muut kanat eivät hakeudu sisälle taloon. Hän olettaa Silvi Holopaisen taustan vaikuttavan sen sosiaalisuuteen. Se muutti Penttilälle hänen ystävältään, Hyvinkäällä ratsutallia pitävältä Riitta Holopaiselta noin kolmevuotiaana.
”Silvi oli tullut eri paikasta kuin Riitan muut kanat, eikä sitä jostain syystä hyväksytty porukkaan. Muut kanat kiusasivat sitä”, Penttilä muistelee.
Penttilä kertoo, että kerran Silviä oli kiusattu erityisen paljon. Riitta soitti hädissään, että saako hän tuoda Silvin Penttilän luokse.
”Kun Riitta kertoi, miten Silvia nokitaan ja jahdataan, sanoin, että tuo nyt sitten. Meidän porukkaan se otettiin hyvin vastaan.”

Ensikohtaaminen Silvi Holopaisen kanssa on jäänyt hyvin omistajan mieleen. Silvi muutti Penttilälle viisi vuotta sitten.
”Se oli kamalan ruma”, Penttilä parahtaa.
Muut kanat olivat nokkineet siltä sulkia irti.
”Riitta oli vanhana hevosihmisenä suihkuttanut Silvin haavoihin violettia haavasuihketta”, hän jatkaa.
Koska Silvi Holopaista oli Penttilän sanojen mukaan kanakiusattu, se oli jo valmiiksi hyvin tottunut ihmisiin.
”Heti alusta asti se on tullut rohkeasti luokse ja on mielellään sylissä.”
Nyt kana on noin kahdeksanvuotias mummo.

Silvi Holopainen tulee muiden sisälemmikkien eli jackrusselinterriereiden Telman ja Ronjan sekä kissa Kimmo Hoon kanssa hyvin juttuun.
”Kanat tuntuvat luonnostaan pelkäävän kissoja enemmän kuin koiria”, Penttilä huomauttaa.
”Vaikka Kimmo ei ole tehnyt kanoille pahaa, siihen suhtaudutaan selvästi suuremmalla varauksella kuin koiriin. Voi olla, että Kimmo on joskus salaa vähän juoksuttanut kanoja.”
Pienet herkkuhetket jääkaapin äärellä kuitenkin sujuvat koko porukalta sulassa sovutta.
”Silvin suurinta herkkua on lauantaimakkara, sen tuoksua Silvi ei voi vastustaa. Lauantaimakkaraa se kuitenkin saa tosi harvoin, yleensä herkutellaan raejuustolla, auringonkukan siemenillä tai leivällä. Eniten Silvi tykkää ranskanleivästä.”