Moni suomalainen ei hakeudu lääkäriin, vaikka olisi syytä – näin miesten ja naisten toimintatavat eroavat

MT Liven tuoreimmassa lähetyksessä vieraillut Lahden sydänkeskuksen kardiologi Birgitta Salmela totesi, että monet suomalaiset viivyttelevät hoitoon hakeutumisessa sydänoireiden takia.

Maaseudulla matkat ovat usein pitkiä, ja se saattaa nostaa kynnystä hakeutua hoitoon, vaikka siihen olisi syytäkin. Salmela myönsi kohdanneensa vuosien varrella kymmeniä miehiä, jotka ovat suhtautuneet vastentahtoisesti hoitoon hakeutumiseen, mutta vaimo on ”pakottanut” heidät hoitoon.

Naisilla hoitoon hakeutumisen viiveitä tulee joskus siitä, että he haluavat varmistaa ennen oman terveytensä hoitamista läheisten hyvinvoinnin. Saatetaan esimerkiksi varmistaa, että pakkasessa on riittävästi ruokaa.

”Tavallaan unohtuu, että itselläkin on oikeus hoidattaa se oma kiireellinen asia.”

Omille potilailleen Salmela kauppaa niin sanottua ”köyhän miehen halpaa henkivakuutusta” säännölliseksi kokonaistilanteen arvioksi arjessa. Kyse on esimerkiksi siitä, pystyykö kävelemään neljä kerrosta rappusia oireitta. Rappusia noustessa voi hengästyä, mutta ei kuulu tulla hengenahdistusta tai rintakipua.

Aina rasituksessa tulevan rintakivun taustalla ei ole sydänperäinen syy, vaan taustalta voi löytyä esimerkiksi vaikea anemia.

”Jos sepelvaltimotaudista puhutaan, klassisemmin miehillä se on puristava, laaja-alainen, vähän epämääräinen kipu tai paineen tunne, joka voi säteillä kaulaan tai erityisesti vasempaan lapaan tai käteen.”

Salmelaa haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Naisilla on miehiä yleisempää se, että ei aina tunneta selkeää kipua tai puristusta, vaan oireena voi olla esimerkiksi huonovointisuutta tai närästyksen tunnetta.

Jos hälyttäviä oireita havaitsee, eikä tilanne helpota muutamassa minuutissa, kannattaa Salmelan mukaan soittaa hätänumeroon. Ensihoito ottaa sydänfilmin, tarkistaa elintoiminnot ja arvioi riskejä sekä konsultoi lääkäriä.

”Sydänfilmistä nähdään usein, onko infarkti sellainen, että on todella kiire saada potilas sydänlääkärin hoitoon, jotta tukkeutunut sepelvaltimo saadaan avattua.”

Infarktioireiden aikana moni suomalainen toimii Salmelan mukaan siinä mielessä väärin, että lähtee päivystykseen omalla autolla.

”Silloin on hyvin vakava kammioperäisen rytmihäiriön riski, jolloin ihminen menee elottomaksi ja on äkkikuoleman riskissä. Sen lisäksi, että on itse vaarassa, voi vaikka päiväkotiryhmän yli ajaa suojatiellä, kun menettää tajuntansa”, Salmela huomautti.

Salmelaa haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.