Oman maakunnan opinahjo houkuttaa yhä useampaa ahvenanmaalaista – näin temppu tehtiin

Suomen jokaisessa maakunnassa voi suorittaa korkeakoulututkinnon. Silti maan sisäinen opiskelijoiden muuttoliike valuu etenkin eteläisen Suomen muutamiin kasvukeskuksiin.

Ahvenanmaalla yhä useampi maakunnan nuori aikuinen on päättänyt valita nimenomaan oman maakunnan korkeakoulun. Ahvenanmaalaisten opiskelijoiden määrä on ollut yli vuosikymmenen ajan kasvussa Ahvenanmaan ammattikorkeakoulussa (Högskolan på Åland, HÅ).

Kielellisistä ja maantieteellisistä syistä Ahvenanmaalta on lähdetty yleensä opiskelemaan Ruotsiin. Myös Helsingin ja Turun ruotsinkielisiä koulutuksia tarjoavat korkeakoulut ovat houkutelleet ahvenanmaalaisia opiskelijoita (HBL 26.9.2025).

Ahvenanmaan ammattikorkeakoulussa on noin 480 opiskelijaa. Etenkin ahvenanmaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Kuva: Högskolan på Åland

Ei siinä mitään, jos osa ikäluokasta muuttaa muualle opiskelemaan, mutta olennainen kysymys kuuluu, kuinka monet heistä palaavat takaisin, pohtii Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun vt. rehtori Matias Waller.

1980-luvulla syntyneistä ahvenanmaalaisista kolmasosa asui parikymppisenä muualla kuin kotimaakunnassaan, ja kerran pois muuttaneista vain 10–15 prosenttia palasi takaisin.

Nykyään tilanne on toinen. Ahvenanmaa on muuttovoittoaluetta, jonka asukasluku on tasaisessa nousussa. Ahvenanmaan tilastokeskuksen (ÅSUB ) mukaan saarimaakunnan asukasluku ylitti ensimmäistä kertaa 30 000 asukkaan rajan vuonna 2020.

Ahvenanmaan ammattikorkeakoulussa on nyt noin 480 opiskelijaa, ja opiskelijamäärä on 15 viime vuoden aikana kasvanut yli sadalla opiskelijalla.

Wallerin mukaan opiskelijamäärän kasvu on kuittaantunut käytännössä pelkästään ahvenanmaalaisilla, joiden määrä on kasvanut 200:sta noin 330:een.

Mannersuomalaisten opiskelijoiden määrä on pysynyt varsin tasaisesti sadan tienoilla ja ruotsalaisten viidenkymmenen kieppeillä. Luvuissa on se kotikunta, jossa opiskelija oli kirjoilla ennen opintojen aloittamista.

Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu on Ahvenanmaan maakuntahallinnon alainen oppilaitos, joka perustettiin vuonna 2003 yhdistämällä monia pieniä oppilaitoksia. Vt. rehtori Matias Waller on tyytyväinen oppilaitoksen suosioon sekä ahvenanmaalaisten, mannersuomalaisten että ruotsalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Kuva: Kjell Söderlund

Wallerin mukaan se, että paikallinen korkeakoulu saa houkuteltua opiskelijoita omasta maakunnasta, antaa toivoa.

”Monissa maakunnissa pohditaan vetovoimaan liittyviä kysymyksiä, mutta pitovoimaa ei saisi unohtaa, sillä pitovoiman avulla ihmiset jäävät.”

Miten opiskelijat sitten saadaan pysymään alueella myös valmistumisensa jälkeen? Waller aloittaa vastauksensa huomauttamalla, että korkeakoulutus Ahvenanmaalla vastaa lähinnä maakunnan omaan koulutustarpeeseen.

Ahvenanmaalla on koulutettu esimerkiksi merikapteeneja jo 1800-luvun lopulla, ja 1930-luvulla merenkulun tekniikan kehittyessä Ahvenanmaalla alettiin kouluttaa konemestareita.

Näiden koulutusten perua ovat Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun nykyiset merikapteenin tutkintoon sekä kone- ja automaatiotekniikan insinöörin tutkintoon johtavat koulutukset.

1990-luvulla saarimaakunnan toiseksi suurin työnantaja Ålandsbanken osasi ennustaa, että tietotekniikka mullistaa pankkisektorin. Näistä syistä Ahvenanmaan ammattikorkeakoulussa voi opiskella muun muassa tietojärjestelmäsuunnittelijaksi sekä tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi.

Kaikkia näitä koulutuksia yhdistää eräs tärkeä asia, Waller tiivistää:

”Koulutustamme on kehitetty yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.”

Wallerin mukaan tämä hyödyttää molempia osapuolia, sillä tutkimusten mukaan yrityksen kasvun pullonkaulana on koulutetun työvoiman saatavuus.

Opiskelijoiden on puolestaan helppo integroitua jo opiskeluaikana opiskelupaikkakunnalleen, jos esimerkiksi opintoihin kuuluvat harjoittelut pystyy suorittamaan paikallisissa yrityksissä.

Ahvenanmaan ammattikorkeakoulussa koulutetaan osaajia myös julkisen puolen tarpeisiin sairaanhoitajakoulutuksessa, joka hyödyttää erityisesti maakunnan sairaalaa.

Wallerin mukaan sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen rajan tarpeellisuutta olisi syytä kyseenalaistaa, jotta sekä paikallisten työvoimatarpeiden täyttäminen että eurooppalainen korkeakouluyhteistyö olisi sujuvampaa.

Waller haaveilee, että Ahvenanmaalla voitaisiin hakea inspiraatiota muun muassa Färsaarten yliopistosta. Tanskalle kuuluvalla itsehallintoalueella on harkinnassa esimerkiksi lääketieteen kandidaattien kouluttaminen.

Tämä aloite liittyy ajatukseen siitä, että vaikka opiskelijat suorittaisivat tutkintonsa loppuun muualla, he ehtisivät ensimmäisten opiskeluvuosiensa aikana juurtua Färsaarille ja siten heidän olisi myöhemmin helpompi palata lääkäripulasta kärsivälle saariryhmälle.

”Tällainen korkeakoulutukseen liittyvä yleinen joustavuus ja paikallisten tarpeiden huomioiminen hyödyttäisi Ahvenanmaata ja miksei Suomen muitakin reuna-alueita”, Waller sanoo.