

Rokotteilla pyritään ehkäisemään lähinnä bakteerien tai virusten aiheuttamia infektiotauteja.
On tosin kaksi esimerkkiä rokottamisen tehosta myös syöpätauteja vastaan. Nimittäin kohdunkaulan ja maksan syöpää voidaan ehkäistä papillooma- ja hepatiitti B-virusta vastaan rokottamalla. Niissäkin teho perustuu siihen, että tauteja aiheuttaa infektoiva virus.
Voisiko rokottamalla myös hoitaa tai jopa parantaa syöpiä? Tämän suuntaisia toiveita on herätellyt koronarokotteista tuttu mRNA-tekniikka. Tiedelehdissä, muun muassa USA:n lääkärilehdessä, JAMA:ssa, on aiheesta kirjoitettu katsauksia.
Immuunivaste, myös rokotteen aiheuttama, vaatii että elimistön vartijasolut kokevat tunkeutujan vieraaksi. Syöpäsolut kehittyvät elimistön omista soluista, eikä niiden pinnalla ole välttämättä vieraaksi tunnistettuja rakenteita.
Sitä paitsi syöpäsoluilla on kyky muunnella pintarakenteitaan vähän samaan tapaan kuin koronavirus muunteli epidemian edetessä. Niinpä syövät ovat yksilöllisiä. Periaatteessa samaa syöpätautia sairastavien potilaiden syövät ovat puolustuskyvyn kannalta erilaisia. Eli jokaiselle potilaalle pitäisi kehittää henkilökohtainen rokote.
Näissä ongelmissa mRNA-rokotteet voivat tulla avuksi. Niissä ei ole valmiina esimerkiksi viruksen rakenneosa, vaan mRNA:ssa on ohjeet sen valmistamiseksi elimistön soluissa. Rokote siis laittaa solut tuottamaan vierasta rakennetta eli antigeenia, johon elimistön puolustusmekanismit reagoivat. Ohjeita on helppo nopeasti muuttaa tai lisätä.
Alustavia tutkimuksia mRNA-rokotteista on jo tehty ja monia on meneillään. Niissä on hoidettu ihosyöpä melanoomaa, haimasyöpää, rintasyöpää ja aivojen glioblastoomaa lupaavin tuloksin. Edelleenkin rokotteet ovat yksilöllisiä, mutta mRNA-tekniikka saattaa tulevaisuudessa sallia kirjavan valikoiman antigeeneja, joilla katetaan laajempi valikoima yksilöllisiä syöpiä.
Yksi huoli on uhkana. USA:n terveysministeri ei usko mRNA-rokotteiden olevan turvallisia ja on kieltänyt niiden tutkimisen. Se voi hidastaa myös syöpärokotteiden kehitystä.
Lähde: JAMA