

Metsätalousinsinööri Juha Saarivuori nimitettiin syyskuussa Koneyrittäjät ry:n metsäalan toimialapäälliköksi. Hän on ensi vuonna eläkkeelle jäävän Simo Jaakkolan seuraaja. Saarivuori aloitti tehtävässä 1. lokakuuta.
Koneet ovat kiinnostaneet häntä lapsesta lähtien. Maatilan peltotöihin kotona Taivassalossa hän osallistui heti, kun jalat ylsivät traktorin polkimille. Alkuperäinen haave oli opiskella autonasentajaksi, ja se toteutuikin, mutta elämä muutti suunnitelmia.
”Sysäys metsän pariin tuli, kun perhe luopui maataloudesta ja isä hakeutui metsäalalle.”
Armeija-aikana Saarivuori halusi viettää lomat muuten kuin viihteellä, ja hänelle tarjoutui mahdollisuus tehdä ennakkoraivauksia. Nuorimies osti raivaussahan ja perusti toiminimen.
Metsäala alkoi kiinnostaa entistä enemmän, ja saatu autoinsinöörin opiskelupaikka vaihtui metsätalousinsinöörin opintoihin Tampereen ammattikorkeakoulussa. Sieltä hän valmistui vuonna 2018.
Vaikka Saarivuorella ei ole metsäkoneenkuljettajan koulutusta, kokemusta työstä on. Perheyrityksen metsäkonetta hän opetteli ajamaan opintojen ohella. Ensimmäinen vakituinen työpaikka metsäalalla aukesi puunkorjuuyrityksen työnjohtajana.
”Enimmillään johdin kymmentä korjuuketjua ja yhdeksää puuautoa. Siinä työssä meni pari vuotta. Yritys oli Stora Enson asiakas, ja seuraavaksi päädyin Storalle metsäasiantuntijaksi.”
Sen jälkeen Saarivuori haki ja pääsi Koneyrittäjien kehittämispäälliköksi.
”Yrittäminen on kiinnostanut minua, ja koneyrittäjät ovat lähellä sydäntä. Olen tottunut toimimaan metsäkoneyrittäjien kanssa ja tunnen heidän haasteensa. Haluan auttaa yrittäjiä ammatissaan ja tukea heitä menestymään.”
Koneyrittäjät ry:n parista tuhannesta jäsenestä noin puolet on metsäkoneyrittäjiä.
Kun toimialapäällikön tehtävä tuli auki, se tuntui luontevalta jatkolta. Kolmen hengen metsätiimin kanssa Saarivuori vastaa liiton metsäalan toiminnasta.
”Minulle on annettu vastuu myös liiton nuorten yrittäjien toiminnasta, koska olen nuorin toimihenkilöistä, vaikkei sitä parran takaa välttämättä huomaa.”
Kehittämispäällikkönä hän oli käynnistämässä nuorten koneyrittäjien toimintaa. Äskettäin sen merkitystä vahvistettiin, kun Koneyrittäjien liittokokouksessa perustettiin nuorten verkosto.
Sen myötä nuoret yrittäjät pääsevät paremmin vaikuttamaan toimintaan ja saavat äänensä kuuluviin. Kokoontumisten lisäksi nuorten verkosto pitää yhteyttä eri tavoin ja vierailee esimerkiksi konevalmistajien luona.
Nuorten yrittäjien saaminen alalle on Saarivuoren mielestä iso haaste.
”Tarvitsemme kaikki nuoret yrittäjät, jotka tulevat alalle. Nykyisin on hankala lähteä nollasta liikkeelle, koska se vaatii paljon pääomaa. Pankkisääntely kiristyy koko ajan, ja pyrimme opastamaan, mitä yrittäjäksi aikovalla pitää olla kunnossa. Meiltä saa neuvontaa ja työkaluja kustannus- ja kassavirtalaskelmiin.”
Saarivuori muistuttaa, että metsäala ja metsäkoneyritykset ovat tärkeitä työllistäjiä maaseudulla.
”Nuoret muuttavat usein pois maaseudulta opintojen perässä ja myös jäävät kaupunkeihin asumaan. Jos kuitenkin haluaa jäädä kotiseudulle, puunkorjuuala on monessa kunnassa suurimpia työllistäjiä.”
”Täytyy uskoa siihen, että talvelle yrittäjille löytyy töitä.”
Kuluvan vuoden loppupuolisko on ollut korjuuyrittäjille poikkeuksellinen. Hakkuut hiljenivät jo kesän kynnyksellä.
Koneyrittäjien kyselyn mukaan 30 prosenttia metsäkonealaa edustavista jäsenistä on joutunut lomauttamaan työntekijöitään tai aikoo tehdä niin. Aikaisempina vuosina luku on ollut kymmenen prosentin luokkaa.
”Ei normaalisti alkusyksystä lomauteta. Jos tämä jatkuu pitkään, se voi johtaa siihen, että osa kuljettajista hakeutuu töihin muualle.”
Tavallisesti korjuuketjuja työllistää myös energiapuun korjuu, mutta tänä syksynä energiapuuvarastot ovat täynnä.
Jos yrittäjällä sattuu tällaisessa tilanteessa olemaan isoja lainoja, tilanne on kinkkinen. Saarivuoren mukaan myös lyhennysvapaiden ottamista on harkittava tarkkaan, sillä ne voivat vaikuttaa seuraavan rahoituksen saantiin.
Korjuukelit eivät ole tänä syksynä olleet parhaat mahdolliset, mutta se ei ole Saarivuoren mukaan ollut huolista suurin. Jäsenyritykset eivät ole keleistä valittaneet.
”Pakkasten tulo helpottaa tilannetta. Täytyy uskoa siihen, että talvelle löytyy töitä. Perinteisesti talvikelit on aina hyödynnetty.”
Tällä hetkellä hakkuita haluttaisiin rajoittaa monesta suunnasta. Aihe sytyttää Saarivuoren.
”Suurin huolemme on, että alalta karkaa rajoitusten myötä osaavaa työvoimaa muille aloille. Silloin kallis koulutus menee hukkaan.”
Suomessa on maailman parhaat metsäkoneenkuljettajat, Saarivuori muistuttaa.
”Jos osaavaa työvoimaa katoaa ja tilalle tulee vähemmän osaavaa, onko se luonnon kannaltakaan hyvä?”
Loppukesästä 2024 koneyrittäjiä monien muiden tapaan herätteli Suomussalmen raakkutuho.
”Metsäyhtiöt ovat antaneet täydennyskoulutusta kuljettajille. On perehdytty lisää vesistöihin, luontotyyppeihin ja metsälakikohteisiin. Viimeistään nyt meillä on huippukoulutetut kuljettajat.”
Ulkomaista työvoimaa metsäpuolen koneurakoinnissa on Saarivuoren mukaan hyvin vähän.
”Tasovaatimus on niin kova. Sitä paitsi harvassa maassa koulutetaan metsäkoneen kuljettajia.”
”Nykyisessä työssä pääsen harmittavan harvoin liikkumaan metsässä.”
Tänä vuonna Juha Saarivuoresta tuli metsänomistaja. Hän osti veljiensä kanssa metsätilan isoisän kuolinpesältä. Tiluksilla on ehditty tehdä jo pieni hakkuukin.
”Isä hoiti sen metsäkoneella. Itsellä ei valitettavasti löytynyt aikaa koneen puikkoihin. ”
Metsätila sijaitsee Saarivuoren mökin ympärillä, niin että omaan metsään on helppo mennä.
”Nykyisessä työssä pääsen harmittavan harvoin liikkumaan metsässä, työni on lähes kokonaan toimistossa istumista. Mutta sielu vetää metsään. Rentoudun ulkoillen ja perheen kanssa marjastaen ja sienestäen, välillä myös metsätöitä tehden.”
Muuten konemies viettää vapaa-aikaa kalastuksen ja kotitalon kunnossapidon merkeissä.
Aloitti lokakuun alussa Koneyrittäjät ry:n metsäalan toimialapäällikkönä.
31-vuotias, asuu Raisiossa.
Koulutukseltaan metsätalousinsinööri Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta.
Harrastaa mökkeilyä, kalastusta ja ulkoilua.