Omakotitalossa osa huoneista on usein vähällä käytöllä, joten niiden lämmittäminen tuntuu turhalta. Voisiko siis huoneen tai jopa useita jättää kylmilleen – tai vaikka puolet talosta?
Neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ry:stä huokaisee syvään.
”Sanon suoraan, että ei kannata. Aina tulee ongelmia.”
Syitä on useita, ja kaikki liittyvät kosteuteen.
Kylmilleen jätetyssä tilassa mahdollisesti oleva vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä pitäisi tyhjentää täysin, mikä voi olla haaste jopa ammattilaiselle.
”Vettä tahtoo aina jäädä jonnekin, mikä saattaa aiheuttaa putkirikon. Kosteissa tiloissa taas lattiakaivot ja viemärit pitäisi nekin tyhjentää vedestä täysin.”
Lämpöä voi laskea reilustikin, kunhan sisätilat pysyvät plussan puolella.
Ongelmia aiheuttaisi myös vesihöyryn liike rakenteissa.
Ennen talvet olivat talvia, ja kuiva pakkasää kesti pitkään. Nyt lämpö sahaa molemmin puolin nollaa, ja kylmänä olevissa tiloissa kosteus tiivistyy kaikkialle.
”Keväällä se konkretisoituu. Yöllä on pakkasta, mutta päivällä aurinko lämmittää sisätilat ikkunoiden kautta. Pinnat kostuvat.”
Hän toteaa selkeimmin asian näkyvän vanhojen talojen kaakeliuuneissa, joiden edessä lankkulattia on usein saanut kosteutta ja purut niiden alla todennäköisesti homeen värittämät.
”Vanhoina hyvinä aikoina” tilat tosiaan olivat välillä kylmiä ja vesi tiivistyi parhaiten kaakeliuunin pintaan ja valui noroina lattialle.”
Yhtä lailla kosteus tiivistyy eristetyn seinän rakenteisiin, kun kosteus sahaa ja vesihöyry siirtyy lämpimästä kohti kylmää sekä ulkoilmasta seinän läpi ja talon sisällä lämpimistä osista kylmiin.
Jos säästää tahtoo, järkevintä olisi laskea lämpöä vähällä käytöllä olevissa tiloissa.
”Esimerkiksi 3–5 asteen ylläpitolämpö riittää. Tärkeintä on pitää tilat plussan puolella ja aina ulkolämpöä korkeammalla.
Tällöin ovet viileisiin tiloihin kannattaa tiivistää vedon minimoimiseksi ja huolehtia viileän tilan tuuletuksesta. Eli räppänöitä riittävästi auki, jotta ilma kiertää ja vähentää osaltaan kosteutta.