Dokumentti paljastaa, että osassa Intiaa kalastusta harjoitetaan jopa dynamiitin avulla

Intiansaukko (lutrogale perspicillata) ja ihminen (homo sapiens), ovat jo pitkään eläneet rinta rinnan Etelä-Intian Kaveri-joella. Viime aikoina muutoksen tuulet ovat kuitenkin puhaltaneet joen uoman ympärillä ja sen asukit erkaantuneet toisistaan.

Asia käy ilmi Yle Areenassa nähtävillä olevasta luontodokumentista Saukkojen jäljillä.

Etenevä ilmastonmuutos ja saasteet ovat ajaneet saukot ja kalastajat molemmat ahtaalle. Kaveri-joen kalakannat ovat pienentyneet, minkä seurauksena vastakkainasettelu ihmisen ja saukon välillä on lisääntynyt.

Vaikka saasteet ovatkin läsnä, näyttäytyy luonto television ruudulta silti taianomaisena. Dokumentti esittää Intian luonnon sen vehreine joenmutkineen ja lämpimine hiekkasärkkineen.

Tästä poiketen Intiasta useimmiten esillä olevat mediakuvat keskittyvät pelkästään kaupunkien saasteisiin, vaikka maa on myös täynnä upeaa luontoa.

Intiansaukko on ainoa niemimaalla tavattava saukkolaji ja vaarantunut sellainen. Se vaikuttaa kuitenkin sopeutuvan ympäristön muutoksiin oman nokkeluutensa ansiosta.

Saukot ovat sosiaalisia eläimiä. Kuva: Aranya Parva Creations/Yle

Dokumentti esittää monia kysymyksiä: Mikseivät joen ainoat petoeläimet menesty niin hyvin, kun voisi olettaa? Mikä on ihmisten ja saukkojen välinen suhde?

Luontokuvaaja Sugandhi Gadadhar pyrkii vastaamaan kysymykseen yhdessä ystävänsä Shivan kanssa. Yhdessä he perehtyvät syvemmin Kaveri-joen saukkojen elämään, arjen haasteisiin ja yhteiseloon ihmisen kanssa. Löytääkseen vastauksia he tarvitsevat toistensa tukea.

Shiva on viettänyt koko elämänsä joella kalastaen ja tuntee sekä saukot että kalastajat. Sugandhi on taas lumoutunut saukoista ja haluaa oppia niiden salaperäisistä elintavoista lisää.

Pian ystävyksille valkeneekin kalastajien ja saukkojen välinen taistelu niukoista luonnon antimista ja päivittäisestä elannosta.

Kalastajille saukot näyttäytyvät kaloja varastavana rosvojoukkona. Päivittäiset ansiot ovat pieniä ja riippuvaisia kalasaaliista. Saukot varastavat kaloja verkoista usein niitä samalla tuhoten. Laji on joutunutkin kärsimään kalastajien lisääntyneen epätoivon vuoksi.

Myös Shivalle paljastuu, kuinka älykkäät saukot varastavat kaloja hänen pyydyksestään. Aiemmin Shiva luuli muiden kalastajien olleen asialla.

Kaveri-joella kalasaalis hankitaan erilaisten pyydyksien avulla.  Kuva: Aranya Parva Creations/Yle

Kiristynyt tilanne on saanut kalastajat harjoittamaan kyseenalaisia keinoja. Saukoille on asetettu ansoja ja kalastusta harjoitetaan muun muassa dynamiitin avulla, joka myrkyttää lisää jo ennestään saastunutta jokea.

Vaikka tulevaisuus vaikuttaa synkeältä saukot ovat tarmoa täynnä. Kaiken myllerryksen keskellä ne osaavat myös elää hetkessä rantahiekalla temmeltäen.

Lopulta ongelmat ovat osa laajempaa vyyhtiä. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen ajaa yhä useammat lajit ahtaalle. Samalla se vaikuttaa monien ihmistenkin elinkeinoihin, vähentäen mahdollisuuksia harjoittaa omanlaistaan elämää.

Muista luonto-ohjelmista poiketen dokumentti keskittyy suurelta osin ihmisen ja saukon välisen suhteen tarkasteluun. Ihmistä ei tulisikaan arvioida luonnosta erillään olevan lajina, vaan sen osana.

Tehtävää on paljon, jos Kaveri-joen asukkaat halutaan taas kavereiksi keskenään. Dokumentin loppu ei tuo valmiita ratkaisuja pöytään, mutta luo toivoa. Arjen haasteet voi unohtaa hetkeksi saukkojen temmellystä ihastellessa.