Ennen laki kielsi yli 100 lapsen päiväkodit, enää ylärajaa ei ole
Jättipäiväkodeista tuli uusi normaali. Opetusneuvoksen mielestä henkilökunnan pätevyys ratkaisee enemmän kuin päiväkodin koko.Tilaajalle
Nykyään rakennetaan jopa yli 300 lapsen päiväkoteja. Kuva: Juha TanhuaLähes sata vuotta sitten, vuonna 1927, laadittiin lastentarhoja koskeva laki ja asetus sekä suunniteltiin ensimmäiset mallipäiväkodit mahdollisine pihoineen, kasvimaineen ja puutarhoineen.
Luonnonläheisyys katsottiin tärkeäksi, ja lastentarhatoimintaan käytettävän huoneiston hyväksyi lääkäri.
Vuonna 1973 astui voimaan laki lasten päivähoidosta (36/1973). Siinä päiväkodin maksimikooksi määriteltiin sata lasta.
Vuoden 1973 päivähoitolaissa kiellettiin yli sadan lapsen päiväkodit.
Nykyinen varhaiskasvatuslaki on vuodelta 2018. Lain 2. luvun 10. pykälässä määritellään varhaiskasvatusympäristö:
”Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys.”
Lain mukaan varhaiskasvatusta tarjoavan rakennuksen tulee ergonominen, ekologinen ja viihtyisä. Sen sijaan rakennuksen koosta tai lasten enimmäismäärästä ei ole nykylaissa mitään mainintaa.
Käytännössä nykyään saatetaan rakentaa jopa 320–350 lapsen päiväkoteja.
Opetusneuvos Kati Costiander Opetushallituksesta huomauttaa, että ”jättipäiväkoti” ei ole virallinen käsite eikä sitä Opetushallituksessa edes tunnisteta.
”Meillä on Suomessa monen kokoisia päiväkoteja.”
Costiander ei osaa sanoa, miksi vielä 1970-luvulla pidettiin tärkeänä, ettei sallita yli sadan lapsen päiväkoteja.
Päiväkotien lapsimäärä ei kuulu Opetushallitukselle vaan varhaiskasvatuksen järjestäjälle eli käytännössä kunnille ja yksityisille toimijoille.
Opetushallituksessa ajatellaan, että enemmän kuin päiväkodin koko ratkaisee sen henkilöstön osaaminen.
”Ne tekevät päätökset siitä, minkälaisia päiväkoteja rakennetaan”, Costiander sanoo.
Opetushallituksessa ajatellaan, että enemmän kuin päiväkodin koko ratkaisee sen henkilöstön osaaminen.
”Onko päiväkodissa koulutettua, kelpoista henkilöstöä? Minkälaista on päiväkodin johtaminen ja pedagogiikka? Nämä vaikuttavat enemmän kuin koko.”
Costianderin mukaan isojen päiväkotien etuna on se, että siellä henkilöstöresurssit on paremmin turvattuna. Äkillisissä poissaoloissa ja koulutuksissa sijaisratkaisuja pystyy tekemään saman päiväkodin sisältä.
Päiväkotirakennusten suunnittelua ohjaavat Rakennustieto Oy:n RT-ohjekortit, joista tuoreimmat ovat vuodelta 2024.
Costianderin mukaan hyvällä suunnittelulla sekä ruokailut että ulkoilut pystytään porrastamaan niin, että kaikki toimii myös isossa päiväkodissa.
”Tärkeää on myös ruokailuun sisältyvä ruokakasvatus. Pitää olla aikaa ruokapöytäkeskustelulle ja sille, että opetellaan ruokailutapoja ja maistellaan ruokia yhdessä.”
Myös melua pystytään ehkäisemään rakennuksen hyvällä suunnittelulla, Costiander uskoo.
”Isommissakin päiväkodeissa voidaan melutason ja pedagogisen laadun osalta varmistaa lapselle hyvä varhaiskasvatuspäivä.”
Vaikka lapsia syntyy paljon vähemmän kuin takavuosikymmeninä, päiväkodeista tehdään isompia. Onko tässä osittain kyse myös muotivirtauksesta?
”Kyllähän meillä erilaisia muotivirtauksia on kulkenut vuosikymmenten aikana”, Costiander sanoo.
”Uskon paikallisten ratkaisujen toimivuuteen.”
”Uskoisin kuitenkin, että päiväkodin rakentamista suunnittelevassa kunnassa mietitään ihanteelliset ratkaisut. Niitä ovat esimerkiksi tontin koko, saattoliikenne, saavutettavuus, turvallisuus sekä henkilöstön osallistaminen suunnitteluun. Samassa rakennuksessa saattaa olla myös muuta toimintaa, esimerkiksi lastenneuvola.”
”Tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia eri puolilla Suomea, ja on vaikea ottaa yhtä kantaa, miten asiat tulisi järjestää. Uskon paikallisten ratkaisujen toimivuuteen.”
Mikä Opetushallituksen mielestä on tällä hetkellä suurin haaste suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, opetusneuvos Kati Costiander?
”Varmasti ihan jokaisella koulutusasteella ja joka alueella on omia haasteitaan. Jos ajatellaan varhaiskasvatuslain noudattamista ja varhaiskasvatuksen pedagogisten tavoitteiden toteutumista, se vaatii sitä kelpoista henkilöstöä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
