• Keripukin estäjää syötiin sota-aikaan niin paljon, ettei se enää maistunut – nykyään superjuuresta näkee lähinnä joulupöydässä

    Lantun arvo C-vitamiinin lähteenä muistettiin Pohjolassa toisen maailmansodan aikaan, kun keripukki uhkasi viedä hampaat kansan suusta.
    Tilaajalle
    Lanttulaatikko muuttui vähitellen pitoruuasta jouluherkuksi. Kuvituskuva.
    Lanttulaatikko muuttui vähitellen pitoruuasta jouluherkuksi. Kuvituskuva. Kuva: Janiko Kemppi
    Koti|Ruoka
    24.12.202518:00
    Tuovi Mäkipere

    Aikana ennen perunaa Suomi oli juuresten valtakuntaa. Esimerkiksi lanttu oli pitkään kansan peruspurtavaa, mutta nykyään lantusta tulee monelle mieleen lähinnä joulu ja lanttulaatikko.

    Vaikka lanttu olikin pitkään kansan perusmuonaa, osattiin kyseisestä juureksesta ottaa tehot irti myös juhlapöydässä. Lanttulaatikko olikin aikoinaan nimenomaan pitoruokaa, joka alkoi vallata alaa juhlapöydissä 1700-luvulla ja nousi suureen suosioon erityisesti läntisessä Suomessa.

    Lanttulaatikosta ja muista pitkään haudutelluista kasvisruuista ei tullut juhlaruokaa sattumalta, kertoo arktisen ja pohjoisen historian yliopistonlehtori Ritva Kylli Oulun yliopistosta. Niiden suosio on perustunut nimenomaan makeuteen, kertoo

    ”Ihmisellä on luontainen mieltymys makeisiin syötäviin, ja ennen sokerintuonnin yleistymistä makeutta tavoiteltiin Suomessa esimerkiksi imellyttämisen keinoin.”

    ”Ihmisellä on luontainen mieltymys makeisiin syötäviin, ja ennen sokerintuonnin yleistymistä makeutta tavoiteltiin Suomessa esimerkiksi imellyttämisen keinoin.”

    Ritva Kylli

    Nykyään laatikoihin saa helposti makeutta lisäämällä niihin siirappia, mutta ennen tuontisokerin aikaa imelletyt ruuat olivat talvikaudella lähes ainoita makeita suuhunpantavia. Kesäkaudella makeahampaan kolotusta saattoi taltuttaa esimerkiksi tuoreilla marjoilla ja hedelmillä.

    Imellyttäminen perustuu kasvisten pitkään seisottamiseen lämpimässä, jolloin niiden sisältämä tärkkelys alkaa pilkkoutua makeaksi maltoosiksi.

    Laatikkoruokien suosio liittyy makeuden lisäksi niiden kätevyyteen, Kylli huomauttaa. Sekä pidoissa että jouluna oli tärkeää, että ruoan saattoi valmistaa hyvissä ajoin etukäteen.

    ”Lanttulaatikkoon liittyvissä kirjoituksissa saatettiin korostaa, että laatikon maku vieläpä parani uudelleen lämmitettäessä.”

    Lanttu on melkoinen C-vitamiinipommi. Norjalaiset keksivät kutsua sitä toisen maailmansodan aikaan Pohjolan appelsiiniksi. Kuvituskuva.
    Lanttu on melkoinen C-vitamiinipommi. Norjalaiset keksivät kutsua sitä toisen maailmansodan aikaan Pohjolan appelsiiniksi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Lanttu (Brassica napus subsp. rapifera) on kaalin ja nauriin risteymä. Suomessa viljellään lanttua noin 320 hehtaarilla, eikä viljelyala ole tällä vuosituhannella kauheasti heitellyt. Vertailun vuoksi: esimerkiksi perunaa viljellään noin 20 000 hehtaarilla.

    Lanttua saa toki ruokakaupasta koska tahansa, mutta näyttävästi lantut ovat esillä vain joulun aikaan. Syy siihen, miksi lantusta on tullut lähinnä joulun ajan juures, liittyy perunan Suomen-valloitukseen.

    1800-luvun alkupuolella peruna alkoi vähitellen syrjäyttää perinteisiä suomalaisia viljelyskasveja, ja lantun kohtalotovereita olivat esimerkiksi erilaiset pavut ja kaalit.

    ”Suomeen syntyi 1800-luvun kuluessa jopa perunan varaan rakentuneita monokulttuureja, mikä osoittautui tuhoisaksi siinä vaiheessa, kun halla tuhosi 1860-luvun nälkävuosina myös perunasadon”, Kylli toteaa.

    Juurekset ja kaalit olivat suomalaisten perusmuonaa 1800-luvulle asti, eivätkä ne kaupan hyllystä ole kadonneet. Tarkan euron kuluttaja tietää, etteivät ne ole hinnalla pilattuja. Kuvituskuva.
    Juurekset ja kaalit olivat suomalaisten perusmuonaa 1800-luvulle asti, eivätkä ne kaupan hyllystä ole kadonneet. Tarkan euron kuluttaja tietää, etteivät ne ole hinnalla pilattuja. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

    Vaikka peruna olikin toiseen maailmansotaan mennessä valloittanut Pohjolan, lantun arvo muistettiin sotavuosina. Lanttu on nimittäin varsinainen C-vitamiinipommi, ja C-vitamiinin puutos puolestaan voi johtaa pahimmillaan keripukkiin, joka aiheuttaa heikkoutta ja saa hampaat löystymään suussa.

    Kemian nobelistinakin tunnettu A. I. Virtanen laski, että keripukin estämiseksi sotilaan kannattaisi syödä kilo lanttua viikossa. Sotatalvi 1941–1942 saikin Suomessa nimen ”lanttutalvi”, sillä vaikka esimerkiksi peruna, vilja ja maito joutuivat säännöstelyyn, lanttu välttyi siltä kohtalolta.

    Samaan aikaan myös Norjassa palattiin lanttujen ääreen, sillä sitrushedelmien tuonti maahan tyrehtyi. Norjalaiset keksivät kutsua lanttua Pohjolan appelsiiniksi, sillä eipä lanttu juurikaan jää appelsiinista jälkeen C-vitamiinipitoisuudessa.

    Suomessa lanttu ja sota-aika jäivät ihmisten mieliin yhdistelmänä, johon ei varsinaisesti haluttu palata. Lanttu ei missään vaiheessa enää palannut suuressa määrin lautasille.

    Tarkan talouden ihmiset ovat tosin tienneet kaiken aikaa, ettei lanttua kannata väheksyä. Tänäkin vuonna marketista voi ostaa ison lanttupussin yhdellä kolikolla.

    Lähteenä käytetty myös Suomen Kuvalehden juttua Pohjolan appelsiini (15.12.2022)
    Lisää aiheesta
    • Linkkarikin kelpaa paremman puutteessa nostalgiaruuan valmistukseen.

      Ruoka | Oletko veistellyt lantturuoskaa? Helppoa herkkua voi natustella vaikka navettatöiden lomassa

    • Kaalikasvit ovat maistuneet pohjoisten leveyspiirien asukkaille vuosituhansien ajan, ja niiden sisältämä C-vitamiini auttoi pitämään keripukin loitolla.

      Ruoka | Kaalikasveja on Suomen alueella mutustettu vuosituhansien ajan – keripukkikin pysyi pitkään loitolla niiden avulla

    • Lanttulaatikon voi valmistaa myös valmissoseesta.

      Ruoka | Valmisruoka kuuluu suomalaisten joulupöytään – valmislaatikoita ostetaan eniten Itä-Suomessa

    Artikkelin aiheet
    lanttu
    juures
    Suomen historia
    toinen maailmansota
    Ruoka ja juoma
    Kasvikset
    Joulu
    Jouluruoka
    Sokeri
    Norja
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle