Kyykäärme on ollut rauhoitettu kesäkuusta 2023 saakka Suomessa. Kuva: Markku Vuorikari
Miksi kyy tulee pihaan? Käärmeen käytös muuttuu vuodenajan mukaan
Kyy on hidas lisääntyjä. Naaras ehtii saada elinaikanaan yleensä vain kaksi poikuetta.Tilaajalle
Kyykäärmeen saa tarvittaessa siirtää pois pihapiiristä. Kyyasiantuntija Toni Beckman näyttää esimerkkiä turvallisesta siirtämisestä. Kuva: Sanne KatainenKevätaurinko on saanut kyyt paistattelemaan päivää lämpimillä kallioilla ja muilla aukeilla paikoilla.
Kyy on ollut rauhoitettu Suomessa jo pian kolmen vuoden ajan. Onko niiden määrä lisääntynyt rauhoituksen jälkeen?
Kyyasiantuntija Toni Beckmanin mukaan kyykäärmeiden kannan koosta ei ole olemassa mitään kansallista arviota.
Kyy lisääntyy kuitenkin hitaasti, sillä se tulee sukukypsäksi vasta noin neljän vuoden iässä. Sukukypsään ikään selviytynyt naaras ehtii elinaikanaan saamaan yleensä kaksi poikuetta ennen kuin se joutuu pedon suuhun, jää auton alle tai menehtyy muutoin.
Poikasia kyylle syntyy vain joka toinen vuosi noin 5–14 kappaletta kerrallaan. Niistä jopa 70 prosenttia kuolee ensimmäisen vuoden aikana.
Kyyn levinneisyys on laaja mutta pirstaleinen ja ulottuu aina pohjoisimpaan Lappiin saakka.
”Kannan lisääntymismuutokset ovat erittäin hitaita, romahdukset taasen nopeita”, Beckman kertoo sähköpostitse.
Hän arvioi, että kyyn rauhoittaminen ei ole juurikaan vaikuttanut lajin suojeluun.
”He, jotka ovat lopettaneet pihakyynsä aiemminkin toiminevat näin edelleen, eikä keskustelu eri mieltä olevien ihmisten välillä ole sen sujuvampaa kuin ennen rauhoitustakaan.”
Jos sattuu näkemään useamman kyyn lyhyellä aikavälillä, sen voi helposti ajatella johtuvan niiden määrän lisääntymisestä.
Beckmanin mukaan näkyvyyteen vaikuttavat kuitenkin enemmän muut tekijät, kuten elinympäristön muutokset, viikonlopuille ja lomille osuvat keväthelteet, rakennuspaineen aiheuttamat muutokset liikkumisreiteissä sekä talvehtimispaikkojen menetykset.
Myös lämpenevä ilmasto vaikuttaa kyyn elinolosuhteisiin eri puolilla Suomea.
Talvehtiville kyykäärmeille suurin haaste ovat ailahtelevat talvet, jotka sisältävät sekä sulia jaksoja että lumettomia kovia pakkasjaksoja.
Toinen ääripää eli kesän hellejaksot aiheuttavat myös ongelmia kuivattamalla maastoa liikaa. Helteillä kyyt voivat muuttua myös tavallista aktiivisemmiksi hämärän aikaan.
”Kaikkinensa muuttuva ilmasto muuttaa myös kyiden elämää ja asettaa ne varmasti jossain määrin vaihtamaan elinalueitakin.”
”Kaverit hakevat naaraita eivätkä hukkaa tai haaskaa aikaa kesämökkiläisten viihdyttämiseen.”
Jos kyykäärme löytyy omalta pihalta, sen saa lain mukaan siirtää pois pihapiiristä.
Beckman kehottaisi kuitenkin ensisijaisesti varautumaan tilanteisiin ennalta. Esimerkiksi lapsille olisi hyvä opettaa, että olipa sitten kyseessä ampiainen, nokkonen tai kyy, siihen ei kannata koskea. Käärmeiden loitolla pitämisessä auttaa myös siisti piha ja nurmikko lyhyt.
Pitkässä juoksussa kyiden siirtely ei ole Beckmanin mukaan välttämättä tehokkain varautumiskeino, jos ei ymmärrä kyiden elinkiertoa ja liikkumisen syitä.
”Kannattaa selvittää, mihin vuodenaikaan ja millä tavoin kyyt pyrkivät käyttämään pihaa.”
Suurin osa pihassa keväisin nähtävistä kyistä on värikkäitä koiraita.
”Nämä ovat useimmiten vain läpikulkumatkalla ja poistuvat omin avuin yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin. Kaverit hakevat naaraita eivätkä hukkaa tai haaskaa aikaa kesämökkiläisten viihdyttämiseen.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla tästä maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
