• MT 100 vuotta sitten: Pomi, Jyry, Teuvo ja Poku ovat osoittautuneet tärkeiksi hahmoiksi Pohjois-Savossa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 27.6.1925 myös rukiin heilimöimisestä ja lakoontumisesta.
    Muutama sonni mainittiin nimeltä vuonna 1925 Maaseudun Tulevaisuuden jutussa. Nämä märehtijät puolestaan kuvattiin sata vuotta myöhemmin, eli vuonna 2025.
    Muutama sonni mainittiin nimeltä vuonna 1925 Maaseudun Tulevaisuuden jutussa. Nämä märehtijät puolestaan kuvattiin sata vuotta myöhemmin, eli vuonna 2025. Kuva: Lari Lievonen
    Koti|Historia ja perinne
    29.6.202513:30
    Tuovi Mäkipere

    Karjan kehityksestä Pohjois-Savossa.

    Yleinen itäsuomalaisen maatiaiskarjan näyttely Kuopiossa v. 1898 muodostui Pohjois-Savon karjan kehittämistyössä tärkeäksi ja jatkuvasti vaikuttavaksi tekijäksi. Siellä oli maakunnan karja-aines yleisesti arvosteltavana.

    Siellä hahmoiteltiin tulevan jalostustyön ääriviivat ei ainoastaan Pohjois-Savoa, vaan myöskin koko Itä- ja Sisä-Suomea varten ja siellä laskettiin perustus myöskin sen elimen syntymiselle, joka sittemmin on ratkaisevalla tavalla vaikuttanut koko Itä-Suomen karjan kehittämistyöhön, siellä lausuttiin syntysanat Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistykselle. […]

    Pohjois-Savon karjan kehityksestä puhuttaessa ei voida vaitiololla sivuuttaa eräitä pohjoissavolaisia sonneja, jotka ovat Itä- Suomen karjan jalostustyössä muodostuneet huomattavien sonnisukujen kanta-isiksi […].

    Pomi 25 oli syntynyt v. 1897 Vesannolla eräässä torpassa maanvilj. Aug. Jäntin maalla. Jyry 27 oli syntynyt samana vuonna, mutta on sen syntymäpaikka Keiteleen Sulkavanjärven Mustassamäessä. Teuvo 112 on syntynyt 1899 Rutakon Inganmäessä ja Poku 120 samana vuonna Maaningan Tuovilanlahdessa. […]

    Lisää aiheesta
    • Maija ja Teemu Muuraiskangas aloittivat tilanpidon alle kaksikymppisinä. "Työ tekijäänsä neuvoo, onnistumiset palkitsevat ja palo työhön vie eteenpäin", he kertovat.

      "En tiennyt alussa edes sitä, mikä on hieho" – Maija ja Teemu Muuraiskankaan tavoitteellinen työ tuo tulosta navetassa

    Hankkija mainosti Hartung-niittokonetta kesäkuun lopulla 1925.
    Hankkija mainosti Hartung-niittokonetta kesäkuun lopulla 1925. Kuva: Kansallisarkisto

    Rukiin heilimöiminen.

    Yleensä olosuhteet suotuisat. Toisin paikoin lakoutuminen tuottaa vahinkoja.

    Maaseudun Tulevaisuudelle eri puolilta maata saapuneiden tietojen mukaan ovat olosuhteet rukiin heilimöimiselle olleet verraten suotuisat.

    Kuitenkin on usein paikoin, kuten esim. eräissä osissa Satakuntaa ja Etelä-Savoa sekä vähemmässä määrässä myöskin Keski-Suomea ja Kyminlaaksoa, rukiit pahastikin lakoutuneet, mikä seikka saattaa tuottaa maamiehille varsin tuntuvaa vahinkoa.

    Lisää aiheesta
    • Torajyvä tuottaa ihmisille ja eläimille haitallisia homemyrkkyjä eli toksiineita. Siksi torajyvien määrälle elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa on tiukat raja-arvot.

      Kasvintuotanto | Rukiin viljely vaatii tiukkaa ammattitaitoa: Torajyvien sallittu määrää rukiissa tiukkenee

    Peruna kukkii

    Matti Sivumäen pellossa Seinäjoella parhaillaan. Tulos on parempi kuin moneen vuoteen ja antaa aihetta odottaa, että muukin kasvillisuus joutuu samalla tavalla.

    Lisää aiheesta
    • Lauri Vasalampi kiittelee saamaansa koulutusta. Maatalousyrittäjätutkinto kannusti eteenpäin ja agrologiopinnot opettivat katsomaan asioita laajemmin ja kokonaisuutena.

      Maidontuotanto | Kinnulalainen Lauri Vasalampi laittoi sukupolvenvaihdoksen jäihin ja osti naapurin karjatilan: ”Mahdollisuutta ei kannattanut jättää käyttämättä”

      Tilaajalle
    • Karjanjalostus on pitkäjänteistä tiimityötä, johon tarvitaan omien lisäksi ulkopuolisia silmiä, maidontuottaja Päivi Kanniainen Puolangalta toteaa.

      Kanniaiset laittoivat maidontuotantoon ison vaihteen päälle Puolangalla: "Kanadasta tarttui mukaan pihaton 6-rivinen pohjaratkaisu"

    • Vehnänviljely edellyttää vähemmän yhteistyötä kuin riisinviljely, mikä tekee vehnänviljelijöistä yksilöllisempiä.

      Ihmissuhteet | Tutkimus: Riisiä viljellään yhdessä, vehnää yksin – tuotantokasvi voi vaikuttaa jopa kulttuurieroihin

    • Mallasrukiin tärkein laatuvaatimus on sen itävyys. Lisäksi ohran tulisi olla puhdas homeista ja rikoista.

      Kasvintuotanto | Itävyys ratkaisee mallasrukiin laadun – sateiset syksyt vähentäneet viljelyä

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää