Itävyydessä voi Jussilan mukaan joskus olla ongelmana jyvän dormanssi. Lepotilan rikkomiseksi ruis siilotetaan. Kuvituskuva itäneestä rukiin jyvästä. Kuva: Kimmo Haimi
Itävyys ratkaisee mallasrukiin laadun – sateiset syksyt vähentäneet viljelyä
Mallasrukiin tärkein laatuvaatimus on sen itävyys. Toiseksi tärkein laatuun vaikuttava tekijä on puhtaus. Sateiset syksyt uhkaavat sekä rukiin laatua että viljelyn määrää.Tilaajalle
Mallasrukiin tärkein laatuvaatimus on sen itävyys. Lisäksi ohran tulisi olla puhdas homeista ja rikoista. Kuva: Sanne KatainenLaihian mallas on 114 vuotta vanha perheyritys, joka on perustettu tuottamaan ruismallasta. Myöhemmin tehtaalla aloitettiin myös ohran mallastus.
Laihian maltaan viljan ostajan Anssi Jussilan mukaan mallasrukiin tärkein laatuvaatimus on itävyys. Itäminen on mallastusprosessin keskeinen vaihe, sillä jokainen itämätön jyvä jää mallastumatta.
”Hyvä itävyys on tärkeintä, perusitävyys on 85, mutta jos itävyys on yli 90, tuottaja saa siitä lisähintaa.”
Itämiskykyisyyden lisäksi tehtaalle saapuvan mallasrukiin on oltava puhdasta rikoista ja muista roskista sekä homeetonta ja torajyvätöntä.
”Torajyviä tulee olla alle 0,02. Jos menee hieman yli, erä voidaan vastaanottaa, mutta siitä saa sanktioita.”
Jussilan mukaan torajyvien riski on korkea sateisina ja kosteina syksyinä, etenkin jos kasvusto lakoontuu. Laihian mallaksella jokainen ruiserä kulkee torajyväerottelijan kautta.
”Käsittely ottaa aikansa, mutta niin erä saadaan elintarvikekelpoiseksi.”
Laihian mallaksella on pitkään pärjätty kotimaisella rukiilla. Suomalaisille käyttäjille he ovat aina tarjonneet kotimaisesta rukiista valmistettua mallasta. Jos ruista on tuotu ulkomailta, siitä on valmistettu mallasta vientiin.
Sopimusviljelijöiden määrä vaihtelee vuosittain riippuen syksyn olosuhteista.
”Jos puintiajankohta venyy ja syksy on sateinen, ei päästä kylvämään.”
Rukiin viljely on vähentynyt, mikä huolestuttaa Jussilaa. Hän muistelee vuoden 2019 olleen hyvä ruisvuosi, josta riittää edelleen puskuria korvaamaan heikompia vuosia.
”Jos tuotantomäärät eivät lisäänny, parin vuoden kuluttua ruista joudutaan tuomaan. Teemme uusia sopimuksia mielellämme.”
Ruismaltaan suuri käyttäjä on leipomoteollisuus. Lisäksi sitä käytetään oluen valmistuksessa mausteena ja mämmin valmistuksessa. Kuva: Sanne KatainenMatti Similä toimii ensimmäistä vuotta maatalousyrittäjänä. Similän tilalla on noin 270 hehtaaria viljelyssä, josta valtaosa on viljalla. Alasta noin kymmenellä prosentilla tuotetaan ruista.
”20–40 hehtaarin haarukkaan on tarkoitus pyrkiä, todennäköisesti nyt pienempään päähän, kun rukiin päivähintaa katsoo”, Similä toteaa.
Ruis olisi hyvä kylvää elokuun loppuun mennessä. Jos syksy kuitenkin näyttää hyvältä, kylvö onnistuu myöhemminkin. Kuva: Sanne KatainenRukiin kylvö riippuu syksystä ja puintien aikaisuudesta. Similän tilalla ei viimeiseen kahteen vuoteen ole voitu tuottaa ruista vaikeiden syksyjen vuoksi.
”Tänä vuonna uutta yritystä, jos kelit sallii. Ainakin puimaan päästään aikaisin, niin sen puolesta pitäisi olla mahdollista.”
Mallasrukiin puinnissa on tärkeä kiinnittää huomiota siemenen itämiskyvyn säilymiseen. Similän mukaan ruista ei saa puida liian raakana eikä kuivata liian kuumalla.
Mallasrukiin puintia voi odotuttaa leipäruista pidempään, näin säästyy kuivauskustannuksia. Liian aikainen puinti heikentää itävyyttä. Kuva: Kimmo HaimiTorajyvät ovat yleensä erikokoisia ja kevyempiä kuin rukiin jyvät, joten niiden määrää voi vähentää lajittelulla.
Similän tilalla on ollut sekä populaatio- että hybridilajikkeita.
”Molemmissa on puolensa. Hybridi tuottaa enemmän, mutta usein vaatii onnistuakseen kynnön. Populaatiorukiille tuntuu riittävän kevytmuokkaus.”
Similän mielestä rukiin suurimmat ongelmat ovat talviriskialttius ja työkuorma. Pohjanmaalla rukiin kylvö ajoittuu yhtä aikaa kiireisimmän puintihuipun kanssa.
”Talvehtimisen epäonnistuminen on suuri riski, minkä takia pitkän ajan keskisato jää helposti pieneksi, eikä hinta siksi tunnu kovin hyvältä.”
Similä kuitenkin toteaa, että pienellä pinta-alalla suhteessa kokonaisalaan ruis on hyvä kasvi viljelykiertoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
