Miten sähköavolava pärjää vetotöissä? Kokeilimme suurimmalla sallitulla kuormalla

Avolavoja käytetään Suomessa paljon perävaunujen vetoon. Siksi täyssähköisen KGM Musson kyky toimia vetoautona kiinnostaa tavallista enemmän.

KGM Musso on jo aiemmista koeajoista tuttu. Nykyisin rekisteröitävissä autoissa jarrullinen vetomassa on nostettu 2 300 kiloon. Kuva: Jaana Kankaanpää

Auto on koeajettu jo aiemmin, joten nyt keskitytään erityisesti siihen, miten täyssähköinen avolava toimii käytännön vetotyössä.

Sähköautojen alkuvuosina perävaunukäyttö oli usein ongelma. Moniin autoihin ei saanut vetokoukkua lainkaan, tai vetomassat jäivät hyvin pieniksi. Valmistajat suhtautuivat varovasti voimalinjan kestävyyteen ja akun kuormitukseen.

Tilanne on kuitenkin parantunut nopeasti.

KGM Musson ensimmäisten autojen jarrullinen vetomassa oli 1 800 kg, mutta uudemmissa yksilöissä lukema on nostettu 2 300 kiloon.

Koeajoautossa vetomassa oli vielä alkuperäinen 1 800 kiloa. Testissä käytettiin 2 x 5 metrin Albernin lavettia, jonka omapaino on 670 kiloa. Kärryyn lastattiin noin 1 200 kiloa polttopuurankoja, joilla yhdistelmä saatiin tarkasti oikean painoiseksi.

Takaluukku mahtuu aukeamaan myös perävaunun kanssa. Takapuskuriin muotoiltu askelma helpottaa lavalle nousemista. 

Musson voimalinja sopii vetoautoksi hyvin. Nelivetoisen auton teho on riittävä ja vääntöäkin on peräti 630 Nm. Liikkeellelähtö on pehmeää ja tarkkaa myös kuorman kanssa.

Kärryn kytkeminen kuuluu sähköauton vahvuuksiin. Autoa pystyy siirtämään helposti senttien tarkkuudella. Kytkentää helpottaa myös peruutuskamera, joka näyttää vetokoukun suoraan näytöllä.

Valmistaja on huomioinut vetokäytön muutenkin hyvin. Kun perävaunun pistoke kytketään paikalleen, esimerkiksi pysäköintitutkat kytkeytyvät pois toiminnasta.

Vetokoukku näkyy suoraan peruutuskameran kuvassa, mikä helpottaa kärryn kytkemistä huomattavasti. Koukku on irrotettavaa mallia. 

Sähköautossa riittää voimaa. Siinä missä vanhemmilla vetoautoilla vauhti saattoi hyytyä jyrkemmissä nousuissa, Musso eteni vaivattomasti myös kuorman kanssa. Kojelaudan tehomittari näytti, että isoissakin mäissä käytössä oli vasta noin kolme neljäsosaa tehoreservistä.

Yhdistelmä käyttäytyi maantiellä rauhallisesti. Tyhjänä perävaunu aiheutti noin 85 km/h nopeudessa jonkin verran tärinää, mutta ilmiö hävisi täysin kuorman kanssa.

Albernin lavetin 10-tuumaiset renkaat pitävät nostokorkeuden pienenä ja painopisteen matalalla. Kuormaliinat saa helposti oikeille kohdille, sillä kiinnityspisteitä on runsaasti. 

Musso sallii ajoavustimien, kuten adaptiivisen vakionopeudensäätimen ja kaistakeskittimen (Center Line Keeping Assist CLKA), käytön myös perävaunun kanssa.

Varsinkin kaistakeskitin helpottaa kuljettajan työtä. Musson ohjauksessa on keskialueella hieman tyhjää liikettä, joten avustin vähentää tarvetta tehdä pieniä korjauksia ohjauspyörällä. Toisaalta järjestelmän kanssa auto myös vaeltaa hieman kaistan sisällä etenkin yli 80 km/h nopeuksissa, mikä vaatii kuljettajalta totuttelua.

Autossa on 80 kWh:n akku ja WLTP-toimintamatka on lähes 400 kilometriä, mutta pikalataus hidastuu selvästi noin 80 prosentin varaustason jälkeen. Käytännössä käyttökelpoinen toimintamatka jää noin 300 kilometriin, ellei halua käyttää aikaa akun viimeisten prosenttien lataamiseen.

Talvella tehdyissä ensitesteissä kulutus nousi korkeaksi, mutta kesäolosuhteissa tilanne oli parempi. Koeajoautossa oli lisäksi lavakate, ja maahantuojan mukaan valmistaja on tehnyt ohjelmistopäivityksiä, jotka ovat pienentäneet kulutusta.

Tyhjällä autolla ja ilman perävaunua ajettiin ensin moottoritiepainotteinen 180 kilometrin reitti. Tällä matkalla kulutus oli noin 33 kWh/100 km.

Tämän jälkeen ajettiin 50 kilometrin hitaampi reitti, joka sisälsi mäkiä, maantietä ja sorateitä, sekä tyhjän että kuormatun perävaunun kanssa. Tyhjän perävaunun kanssa kulutus oli noin 28 kWh/100 km. Täyteen lastatun perävaunun kanssa kulutus nousi noin 38 kWh/100 km tasolle.

Käytännössä tämä tarkoittaa noin 180–220 kilometrin toimintamatkaa kuorman kanssa.

Rankassa perävaunun vetotyössä laturilla joutuu vierailemaan 180-220 kilometrin välein. Kuva: Jaana Kankaanpää

Juuri toimintamatka määrittää pitkälti sitä, kenelle sähköinen avolava sopii. Jos vetomatkat ovat pitkiä ja latausmahdollisuudet harvassa, diesel on edelleen helpompi ratkaisu. Toisaalta yhä useammalle pikalatausasemalle voi nykyisin ajaa myös perävaunun kanssa.

KGM myöntää akulle 10 vuoden tai miljoonan kilometrin takuun, eikä esimerkiksi yrityskäyttöä ole rajoitettu. Auton yleinen takuu on 7 vuotta tai 150 000 kilometriä.

Koeajoauto oli rekisteröity kaksikäyttöautoksi, jolloin siinä saa kuljettaa viittä henkilöä. Ratkaisu tekee autosta monikäyttöisen, mutta yrityskäytössä verotus ei ole yhtä edullinen kuin varsinaisissa pakettiautoissa.

Auto voidaan tilata myös kaksipaikkaisena pakettiautona, jolloin yrityskäytön verokohtelu vastaa perinteisiä kaksipaikkaisia avolavoja. Maahantuoja poistaa tällöin takapenkit luovutushuollossa.

Jos auto myöhemmin siirtyy yksityiskäyttöön, penkit voidaan katsastaa takaisin ilman autoveroseuraamuksia, koska kyseessä on täyssähköauto.

Kokeilun perusteella Musso on vahva ehdokas myös vetoautoksi, jos omat ajomatkat ja latausmahdollisuudet sopivat sähköauton rytmiin.

Lisävarusteinen rullakate vähentää kulutusta ja pitää tavarat lavalla kuivina. Lavan pituus on 1,3 metriä ja leveys 1,5 metriä.