• MT 100 vuotta sitten: Ruostesieni riivaa Perä-Pohjolan kuusimetsiä

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 28.8.1926 myös Enontekiön nälästä ja tulitikkuverosta.
    Sata vuotta sitten Perä-Pohjolan kuusimetsät olivat vaarassa. Kuvituskuva.
    Sata vuotta sitten Perä-Pohjolan kuusimetsät olivat vaarassa. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkia
    Koti|Historia ja perinne
    28.8.202623:00
    Tuovi Mäkipere

    Ruostesieni kuusimetsissä.

    Tämän kesän kuluessa on melkoista haittaa Perä-Pohjolan kuusimetsille tehnyt ruostesieni, joka esiintyy kuusten neulasissa, saaden ne muuttumaan ruosteenvärisiksi sekä hidastuttamaan vuosikasvua.

    Ilmiö on aivan yleinen Perä-Pohjolassa ja ulottuu tuhon vaikutusalue etelään Kuivaniemen pitäjän tienoille, missä ruostesieniä vielä tavataan, joskin pienemmässä määrässä. Näin laajassa mittakaavassa ei ruostesientä ole aikaisemmin todettu.

    Muualla Suomessa se taasen ei ole niinkään harvinainen ilmiö. Niinpä viime kesänä ruostesieni esiintyi Etelä-Suomen kuusimetsien vitsauksena.

    Kuva: Kansallisarkisto

    Professori Karl Enckell.

    Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professorille Karl Enckellille on pyynnöstä myönnetty ero virastaan.

    Professori Enckell syntyi Elimäellä 1853. Suoritti fil. kandidaattitutkinnon 1881, agronomiatutkinnon 1883 ja fil. lisensiaattitutkinnon 1908.

    Perusteellisia kotimaisia opintojaan on prof. E. täydentänyt vielä lukuisilla ulkomaanmatkoillaan. Niinpä hän teki tutkimusmatkan Saksaan, Hollantiin ja Ruotsiin 1891. ja Tanskaan 1897. Saksaan 1903 ja Saksaan sekä Italiaan 1914. [...]

    Paljon vaativan opetustoimensa ohella on prof. Enckellillä riittänyt aikaa myös kirjalliseen toimintaan. Erikoisesti on hän julkaisemissaan teoksissa käsitellyt maanviljelystaloutta ja voidaankin häntä pitää sen alan etevimpänä edustajana. [...]

    Moneen tuhanteen nousee se oppilasparvi, joka on saanut nauttia prof. Enckellin erinomaista opetusta. Nyt kun prof. E. eroaa tärkeältä paikaltaan, jättää hän varmaan aukon, jota on vaikea täyttää.

    Tulitikkuvero esitetään pysytettäväksi entisellään.

    Tasavallan presidentti on hyväksynyt hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tulitikkuverosta.

    Lakiehdotuksen mukaan pysytettäisiin vero ensi vuonna samana kuin mitä se on tänäkin vuonna eli 1,5 penniä [nykyrahassa 0,6 senttiä] pakkauksen jokaiselta alkavalta kymmenluvulta tulitikkuja.

    Syömävilja loppunut Enontekiöllä.

    Enontekiöltä kirjoitetaan Pohj. Sanomille, että syömävilja on loppunut siellä. Jauhoja ei nimittäin ole, niin että varmaan osa kuntalaisia näkee nälkää tänä kuten edellisinäkin syksyinä.

    Lisää aiheesta
    • Kuusensuopursuruosteen itiöpöly on värjännyt vesistöjä ruskeiksi Etelä-Pohjanmaalla.

      Luonto | Vesistöjen pinnoilla kelluu omituisia ruskeita lauttoja Etelä-Pohjanmaalla – tästä on kyse

    • Lohjalla sijaitsevalla mäntytaimikolla näkyy runsaasti männynversoruostetta. Kuiva alkukesä vähensi kuitenkin tartuntoja tänä vuonna, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Hantula.

      Metsänhoito | Haapavesakko voi ryöpsäyttää sienitaudin – voiko arvostettu avainlaji olla riski männikössä?

      Tilaajalle
    • Ennen 1750-luvulla alkanutta isojakoa metsät olivat yhteiskäytössä.

      Ruotsalaiset päättivät 1700-luvulla ryhtyä jakamaan köyhyyden riivaamille suomalaisille omaa metsää – linjauksen kauaskantoiset vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä

    • Suomessa makseltiin ikkunaveroa vuodesta 1743 vuosien 1809–1810 verouudistukseen asti.

      Historia ja perinne | Tiesitkö: Ihmisiä on verotettu ikkunoiden määrän mukaan

    Artikkelin aiheet
    ruostesieni
    kuusimetsä
    Karl Enckell
    tulitikkuvero
    Enontekiö
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää