Tiesitkö: Ihmisiä on verotettu ikkunoiden määrän mukaan

Yleinen arvonlisäverokanta nousi syyskuussa 25,5 prosenttiin, ja kaikenlaisia muitakin ehdotuksia taloustilanteen parantamiseksi nostetaan ilmoille harva se päivä. Kukaan ei ole Suomessa vielä tainnut ehdottaa ikkunaperusteisen kiinteistöveron palauttamista käyttöön, vaikka sellainen vero on aikoinaan ollut käytössä monessa Euroopan maassa.

Ruotsin valtakunnassa, ja siinä samalla myös nykyisen Suomen alueella, makseltiin ikkunaveroa vuodesta 1743 vuosien 1809–1810 verouudistukseen asti. Vero oli suurin Tukholmassa ja muissa valtakunnan isoissa kaupungeissa. Kun kiinteistöveroa maksettiin ikkunoiden määrän eikä rakennuksen pinta-alan mukaan, veron määrä oli mahdollista laskea ilman mittanauhaa.

Ikkunoiden määrän perusteella on makseltu veroja myös muualla Euroopassa. Englannissa ja Walesissa inhottu vero otettiin käyttöön jo vuonna 1696, ja Ranskassa moinen vero sinnitteli lakikirjassa vuoteen 1926 asti.

Veroja on vältelty varmasti yhtä kauan kuin niitä on makseltu, ja ikkunaveron välttely johtikin ympäri Eurooppaa ikkunalasien poistamiseen ja ikkuna-aukkojen muuraamiseen umpeen.

Kansanterveyttä ikkunavero ei siis ainakaan parantanut, sillä vähäikkunaisissa rakennuksissa oli pimeää ja tunkkaista. Esimerkiksi kirjailija Charles Dickens vastusti ikkunaveroa ja kirjoitti vuonna 1850, että veron keksimisen jälkeen ilmaista ei ole ollut edes ilma eikä valo.

Ikkunattomia rakennuksia voi havaita esimerkiksi Brittein saarilta edelleen. Jos siis bongaa vaikkapa matkallaan rakennuksen, jossa ikkunoiden tilalla on tiiltä, ikkunoita ei ole välttämättä kivitetty rikki, vaan poistettu tarkoituksella.