Miltä tuntuisi maksaa veroa siksi, että asut omassa asunnossa etkä vuokralla? Hullulta tuntuvaa ajatusta on mietitty vakavasti

Valtiontalous tuskin palaa plusmerkkiseksi ilman verojen tuntuvaa kiristämistä. Myös hallitus tuntuu lopulta sisäistäneen asian.

Kiinteistöveron korotukset tuntevat jokainen nahoissaan, mutta yksi asumisen vero on vielä kaivamatta naftaliinista.

Harva tietää, että Suomessa oli asuntotulovero 1973–1992. Sitä maksoivat harvat, sillä esimerkiksi 1992 verotusarvon alaraja oli 450 000 markkaa. Maksumieheksi joutuivat siis vain yli miljoonan markan asunnon omistajat.

Osa aikalaisista muistaa sen kateusveroksi. Tilalle saatiin kiinteistövero, jossa kadehtijasta tuli maksaja.

Asuntotulovero on yhä monen taloustieteilijän lemmikki. Siinä asunnonomistajaa verotetaan summasta, jonka tämä säästää asumalla omassa asunnossaan.

Otetaan esimerkki. Asut velattomassa omakotitalossasi, josta joutuisit maksamaan vapailla vuokramarkkinoilla 2 000 euroa. Kuluja asunnosta on 500 euroa kuussa, joten tavallaan säästät 1 500 euroa kuussa. Tätä siis verotettaisiin.

Pääomatuloa esimerkiksi vuokra-asunnoista peritään nyt 30 prosenttia, joten asuntotuloverokin ehkä menisi siihen haarukkaan. Tällöin maksaisit 450 euroa kuussa asuntotuloveroa.

Asunnonomistaja maksaa sen nytkin, mutta vain, jos asunto on vuokralla.

Käytännössä veron maksaa kuitenkin vuokralainen. Vuokrahan yritetään hivuttaa tasolle, jossa omistaja saa riittävän tuoton myös verojen jälkeen.

Arvostettu taloustieteilijä, professori Mika Maliranta sivusi asuntotuloveroa 2015 ilmestyneessä kirjassaan. Hänestä se olisi oikeudenmukainen, koska näin vuokra- ja omistusasuminen tulisivat samalle viivalle.

Maliranta on nykyään Laboren eli Työn ja talouden ja tutkimuksen johtaja. Vuoteen 2021 se tunnettiin nimellä Palkansaajien tutkimuslaitos.

Maliranta tosin ei itsekään uskonut poliittista tahtoa löytyvän veron paluulle, kun asiaa häneltä muutama vuosi sitten kysyin.

Asuntotuloverossa on nimittäin valuvika, jota on vaikea ratkaista. Verotusjärjestelmämme perustuu todelliseen tuloon eikä spekulaatioon siitä, miten voisi toimia.

Valtio menettää, kun joku päättää asua omassa asunnossaan eikä vuokrata sitä. Samalla logiikalla omiksi tarpeikseen perunoita viljelevä voisi joutua maksamaan veroa siitä, että alvit jäävät maksamatta. Ja ehkä kävelijän tulisi maksaa veroa, koska hän on hylännyt raskaasti verotetun autoilun.

Laki ei kuitenkaan vaadi logiikkaa. On arvovalinta, keneltä otetaan ja kenelle annetaan.

Nykyisen oikeistohallituksen aikana tuskin kukaan kärkipoliitikoista nostaa esille asuntotuloveron.

Helppoa se ei ole tuleville hallituksillekaan.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.