Mitä metsänomistajan tulee tietää verotuksesta liittyessään yhteismetsään? Aarre kokosi verovinkit
Yhteismetsän veroprosentti on pienempi kuin yksityisten metsänomistajien. Moni muukin asia verotuksessa muuttuu, kun metsä liitetään yhteismetsään tai perustetaan suvun yhteismetsä.Tilaajalle
Vuoden 2024 alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää. Maamme yhteismetsissä on noin 25 000 osakasta. Kuva: Sanne KatainenYhteismetsän osakkaalle yhteismetsä on vaivaton metsänomistusmuoto. Yhteismetsän hoitokunta tai toimitsija huolehtii metsänhoidosta, puunmyynnistä, hallinnosta ja veroilmoituksesta.
Pienessä yhteismetsässä metsänhoidosta ja hallinnosta vastaa toimitsijaksi valittu osakas. Hän pitää huolen siitä, että yhteismetsällä on vuosittainen suoriteperusteinen kirjanpito, tilinpäätös toimintakertomuksineen sekä tulevan tilikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hän vastaa myös siitä, että yhteismetsä jättää veroilmoituksen.
Pienessäkin yhteismetsässä hallinnosta koituu lisäkuluja, jotka ovat MetsäPremium Oy:n perustajan ja yrittäjän Pirjo Havian mukaan yleensä vähintään 500 euroa vuodessa.
Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa yhteismetsä on hyvä pitää mukana yhtenä vaihtoehtona. Hallinnon raskauden vuoksi yhteismetsän tulisi kuitenkin olla riittävän iso.
Suvun kesken kannattaa tarkkaan miettiä, olisiko järkevämpää liittää perintömetsät laajenemishaluiseen yhteismetsään kuin perustaa oma yhteismetsä.
Kaikkialla Suomessa
Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota käytetään ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen.
Suomessa on viisi valtakunnallisesti toimivaa yhteismetsää. Lisäksi kaikissa maakunnissa on laajenemishaluisia yhteismetsiä, jotka ostavat metsätiloja suoraan ja/tai yhteismetsäosuuksia vastaan.
Valtakunnallisesti toimivia yhteismetsiä ovat Aari yhteismetsä, Metsänhaltijan yhteismetsä, Tapiola yhteismetsä, Yhteismetsä Forestia ja Yhteismetsä Tuohi. Jokaisella on omia erityispiirteitään ja erilaisia tavoitteita metsänhoidolleen.
Oman metsän liittäminen yhteismetsään on liittyjän ja yhteismetsän välinen neuvotteluasia. Liittymisestä tehdään aina kirjallinen sopimus.
Suomen metsäkeskuksen Laajenevat yhteismetsät -karttapalvelusta voit etsiä yhteismetsiä, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan uusia osakkaita.
Lisätietoja: metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsanomistusmuodot/yhteismetsat/etsi-laajeneva-yhteismetsa
Verovapaata ylijäämää
Yhteismetsän perustamisessa, metsän liittämisessä yhteismetsään, osuuksien luovutuksessa ja yhteismetsän metsämaan kauppojen verotuksessa on tiettyjä erityispiirteitä.
Yhteismetsän verotus on alhaisempaa kuin yksityishenkilön metsäverotus. Puunmyyntitulojen ja muiden pääomatulojen veroprosentti on yhteismetsällä 26,5, kun se yksityishenkilöillä on joko 30 tai 34 prosenttia. Yhteismetsällä ei kuitenkaan ole oikeutta yrittäjävähennykseen.
Yhteismetsän verovelvollinen on osakaskunta, ja yhteismetsän osakkailleen jakama vuotuinen ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa. Koska osakas ei maksa veroa, esimerkiksi matkat osakaskokouksiin eivät ole hänelle verovähennyskelpoisia.
Vähennyskelpoisuudesta on yksi poikkeus:
”Osakas saa vähentää yhteismetsäosuuksien hankkimista varten otetun lainan korot, koska se katsotaan tulonhankkimislainaksi”, kertoo Havia, jolta on juuri ilmestynyt opas yhteismetsien verotuksesta yhdessä Harri Petterssonin kanssa.
Kun osakas tekee yhteismetsälle palkkatöitä tai saa hallintopalkkioita, kyse on henkilökohtaisista tuloista, joihin liittyviä kuluja voi vähentää omassa verotuksessa.
”Yhteismetsän maksamat palkat ja palkkiot sekä matkakulut on ilmoitettava tulorekisteriin”, Havia muistuttaa.
Liittäminen on verovapaata
Oman metsän liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään on verovapaata. Sitä ei katsota luovutukseksi, joten siitä ei tule veroseuraamuksia. Yhteismetsien asiantuntija Pirjo Havia varoittaa kuitenkin sopimasta liittämissopimuksessa rahakorvauksista, sillä se muuttaa liittämisen luovutukseksi.
Kun käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy yhteismetsälle, hyödyn arvo voidaan lisätä metsätilan arvoon, jolloin se kasvattaa osakkaan saamaa yhteismetsäosuuksien määrää. Tämä voi koskea lähinnä tilanteita, joissa vastaanottavalla yhteismetsällä ei ole metsävähennysoikeutta.
Investointien, kuten oja- ja tiehankkeiden poistojen, menojäännökset siirtyvät yhteismetsän verotukseen. Poikkeuksena ovat maa-ainesalueet, joiden hankintameno ei siirry. Metsälahjavähennysoikeus ei siirry yhteismetsälle vaan lakkaa olemasta silloinkin, kun siirto koskee vain osaa vähennykseen oikeutetuista metsistä.
Yhteismetsäosuuksien myynnistä maksetaan luovutusvoittoveroa. Yhteismetsäosuuksien luovuttamista lähiomaiselle koskee luovutusvoiton verovapaus, jos sukupolvenvaihdoksen ehdot täyttyvät.
Kirjanpidon pohjalta
Yhteismetsää verotetaan erillisenä verovelvollisena yhteisetuutena, ja verotuksessa on yritysverotuksen piirteitä.
Kirjanpitovelvollisuus on merkittävimpiä muutoksia, kun perustetaan yhteismetsä. Verotusasioissa kirjanpitäjä on yhteismetsän tärkeä kumppani.
Veroilmoitus perustuu kirjanpitoon, ja yleensä yhteismetsän verolaskelman ja veroilmoituksen tekee kirjanpitäjä. Ilmoitus annetaan Omaverossa tai verolomakkeella 6. Yhteisetuuden veroilmoituksella tulot jaotellaan maatalouden tuloihin, elinkeinotoiminnan tuloihin sekä muihin tuloihin, joihin sisältyvät metsätalouden tulot.
Yhteismetsällä on metsävähennysoikeus, kunhan omistajista vähintään puolet ovat luonnollisia metsänomistajia tai kuolinpesiä.
Yhteismetsään liitetyt alueet ovat kunnittain yhden kiinteistötunnuksen alla. Siksi on luotava menettelyjä, joilla kirjanpitoon välittyy tieto siitä, tulevatko puukauppatulot tai muut tulot metsävähennykseen oikeuttavalta metsäalueelta.
Liikevaihdon mukaan
Yhteismetsät voivat käyttää myös menovarausta, mutta niille se ei ole yhtä tärkeä verosuunnittelun väline kuin yksityismetsänomistajille.
”Yhteismetsän tulisi yleensä olla sen kokoinen, että se saa puukauppatuloja joka vuosi”, Pirjo Havia sanoo.
”Silloin hallinnon mitoitus liiketoimintaan nähden olisi tasapainossa.”
Yhteismetsän puukauppatuloista ei tehdä ennakonpidätystä, vaan yhteismetsä maksaa verottajalle liikevaihdon mukaan määräytyvää ennakkoveroa. Maksuaikataulua kannattaa noudattaa, sillä myöhästymisestä seuraa viivästysmaksu.
Ensimmäisen toimintavuoden ennakkoveron suuruus perustuu yhteismetsän aloitusilmoituksessa arvioituun liikevaihtoon. Myöhemmin ennakkovero perustuu toteutuneeseen liikevaihtoon.
”Yhteismetsän perustamisvaiheessa sattuu aika usein niin, että puunostaja tekee yhä ennakonpidätyksen”, Havia sanoo.
Puunostajia kannattaa muistuttaa metsänomistusmuodon muutoksesta, vaikka verottaja yleensä osaakin kohdentaa ennakonpidätyksen ennakkoveroksi.
Tuloja alkuvuosiin
Perustamistoimituksessa uudelle yhteismetsälle ei voi siirtää rahaa tai irtainta omaisuutta kuten metsätalouden koneita. Yhteismetsän alkuvaiheeseen kannattaa ajoittaa puukauppoja, jotta toimintaan saadaan varoja hakkuutuloista.
”Aika usein yhteismetsän alkuvaiheen menoja maksetaan osakkaiden omasta pussista. Selkein toimintamalli on osakkaiden suoraan yhteismetsälle antama rahalaina. Se merkitään velaksi yhteismetsän kirjanpidossa ja maksetaan takaisin osakkaille, kun puukauppatuloja alkaa tulla”, Havia neuvoo.
Kun oma metsä liitetään yhteismetsään, alv-velvollisen metsänomistajan on muistettava tehdä henkilökohtaisen metsätalouden lopettamisilmoitus.
Uudelle yhteismetsälle haetaan oma Y-tunnus. Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan yhteismetsän liikevaihdon kokoluokan mukaan joko kerran vuodessa, neljännesvuosittain tai kuukausittain.
Metsänomistaja tekee henkilökohtaisen metsäveroilmoituksen niin kauan kuin hänellä on omaan metsätalouteen liittyviä tuloja tai menoja.
Jos osakkaalla, joka liittää metsänsä yhteismetsään, on käyttämätöntä menovarausta, se tuloutuu verotettavaksi.
Lisätietoja:
Pirjo Havia ja Harri Pettersson: Yhteismetsän vero-opas (Tapio 2024)
vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Hae ’Yhteisetuuksien tuloverotus’
46 uutta yhteismetsää
Viime vuoden aikana perustettiin ennätykselliset 46 uutta yhteismetsää. Tämän vuoden alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala kattoi 775 700 hehtaaria.
Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi viime vuonna 14 500 hehtaarilla. Lisäksi yhteismetsien metsäomistus kasvoi noin 4 900 hehtaarilla, kun metsänomistajat liittivät metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja kun yhteismetsät ostivat metsätiloja.
Viime vuonna yhteismetsien osakaskunnat hankkivat lisäksi yli 3 200 hehtaaria maata omiin nimiinsä. Vuoden lopulla osakaskuntien omistamien, yhteismetsiin kuulumattomien alueiden pinta-ala oli 67 100 hehtaaria.
Kahden suvun perustaman yhteismetsän osakaskunnat purkautuivat eli yhteismetsät lakkasivat. Lisäksi kaksi pientä yhteismetsää yhdistyi viime vuonna kahteen suurempaan yhteismetsään.
Lähde: Maanmittauslaitos
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
