

Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä tuli kuluneeksi tänä vuonna 50 vuotta. 13. huhtikuuta sattuneessa suuronnettomuudessa kuoli 40 ja loukkaantui noin 70 ihmistä.
Marjo Ojalammi oli tapahtuman aikaan 14-vuotias ja asui Jurvassa, vajaan 100 kilometrin päässä Lapuan patruunatehtaasta. Myös hänen mieleensä onnettomuus syöpyi lähtemättömällä tavalla. Marjo Ojalammi on keravalaistunut kirjailija, kuvittaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Koulutukseltaan hän on teologian maisteri.
Ojalammin romaani Paukun varjo – Kun hiljaisuus laskeutui Lapualle (2026) tarkastelee onnettomuuden vaikutusta samassa perheessä sukupolvittain aina vuoteen 2026 saakka. Henkilöhahmot ovat fiktiivisiä.
Tarinassa lapsiperhe menettää patruunatehtaalla työskentelevän Mari-äitinsä. Aviomies, lapset Jaana ja tämän veli Matti jäävät kaipaamaan äitiään. Myös Mari anoppi Aino on ikävästä sekaisin. Anopille miniä oli kuin oma tytär. Marin vanhemmat Esteri ja Taneli joutuvat auttamaan arjessa selviytymisessä ja lasten hoidossa.
Kertojina vaihtelevat saman perhepiirin eri sukupolvet, ja kerronta on minämuotoista. Romaani on kuin sielukas katse eri sukupolvien mielenmaisemiin. Kerronta on psykologisen tarkkaa ja herkkää. Useat kertojat tekevät tarinan seuraamisesta etenkin alkuvaiheessa hivenen sekalaisen.
Romaani on kuin sielukas katse eri sukupolvien mielenmaisemiin.
Osalla trauman kokeneista mieli sulkeutuu järkyttävän tapahtuman jälkeen; muistikuvat katoavat. Pienenä äitinsä menettänyt Jaana alkaa kuitenkin aikuisena vähitellen palata muistoihinsa ja löytää esimerkiksi kadonneen murteensa uudelleen. ”--ehkä murteen kadottaminen kuuluu siihen samaan kategoriaan kuin menneisyytensä tarkoitukseton tai tarkoituksellinen unohtaminen”, romaani pohtii.
Romaanin kantava teema on selviytymisen voima. Ihmisen mielellä on uskomaton kyky selviytyä mitä kauheimmista asioista. Selviytymisestä tarinassa kertoo esimerkiksi se, kun lopussa lapsenlapsi Marianne alkaa nähdä itsessään aiempia sukupolvia ja heidän tapojaan. Marianne haluaa kastaa oman lapsensa isoäitinsä Marin lapsuudenmaisemissa.
Kirjan kansikuva on tehty tekoälyllä. Vaikka kuva naisesta raunioiden keskellä on koskettava, olisi aito valokuva ollut todentuntuisempi.
Teos on julkaistu omakustanteisesti Ojalammin Bona Anima -yrityksen kautta. Kirjaa on saatavilla muun muassa useista kirjastoista ympäri Suomea.
Arvion otsikkoa korjattu 27.7. kelo 7.35: kirja ei paljasta uutta tietoa onnettomuuden uhreista, sillä kyseessä on fiktiivinen romaani ja kirjan henkilöhahmot eivät ole todellisia vaan keksittyjä. Korjattu myös otsikon 60 vuotta 50 vuodeksi.