Moni tekee änkyttäjän kohdatessaan inhimillisen virheen
Noin yksi sadasta aikuisesta änkyttää. Krista Saari on työstänyt änkyttämisen aiheuttamaa häpeää vuosikymmenet.Tilaajalle
Tietyt kirjaimet voivat olla änkyttäjälle vaikeita. Puheeseen voi tulla toistoja, lukkoja tai venytyksiä. Joskus puhe lukkiutuu hetkeksi kokonaan. Kuva: Aino SaarikiviKun Krista Saari oli ensimmäisellä luokalla, piti oppilaiden lukea ääneen. Äkkiä tapahtui jotain. Sanat eivät tulleetkaan ulos suusta, vaan puhe alkoi takellella.
Aluksi opettaja luuli Saaren hankaluuksia lukihäiriöksi, mutta siitä ei ollut kysymys. Saari änkytti.
”Todennäköisesti änkytystä oli ollut jo aikaisemminkin, mutta koulussa se nousi hyvin konkreettisesti esiin”, Saari muistelee.
Opettaja oli onneksi ymmärtäväinen ja antoi hänen lukea rauhassa. Myöskään koulutoverit eivät hätyytelleet. Silti tilanne oli pienelle koululaiselle hankala.
”Itselle se oli hirveän häpeällistä.”
Koulun puheterapeutti oli yllättäen sitä mieltä, että Saari ei änkytä, hänellä on ennemminkin ässävika.
”Kysymys oli enemmän siitä, etten änkyttänyt puheterapeutin seurassa ollenkaan, sillä pystyin olemaan kahdestaan rauhallinen. Änkytys tuli luokassa ja lukemistilanteissa.”
Toinen puheterapeutti havaitsi Saaren änkytyksen, vaikka se ei kovin voimakasta hänenkään vastaanotollaan ollut.
”Änkytysoire voi olla vaihtelevaa ja arjessa hyvinkin invalidisoivaa.”
Lahdessa työskentelevä yksityinen puheterapeutti Anu Saari – ei sukua pääkaupunkiseudun ja Tampereen välillä sukkuloivalle Krista Saarelle – on myös huomannut, että yksittäisellä käynnillä änkytysoireet eivät välttämättä nouse riittävän selvästi esiin.
Joskus tämä saattaa johtaa siihen, että arjessaan änkytyksestä kärsivä asiakas jää ilman tarvitsemaansa terapiaa tai hänet jätetään seurantaan.
”Änkytysoire voi olla vaihtelevaa ja arjessa hyvinkin invalidisoivaa. Jokin aika sitten minulle tuli puheterapiaan vanhempien kustantamana änkyttävä lapsi, joka oli jätetty seurantaan. Kirjoitin hyvinvointialueelle suosituksen, jonka perusteella lapselle myönnettiin riittävän pitkä maksusitoumus kuntoutukseen. Onneksi ammattilaisen sanaan uskotaan näissä tilanteissa.”
Krista Saaren kohdalla puheterapiaa suurempi vaikutus oli hänen opettajillaan.
Erityisesti yläkoulun äidinkielen opettajaansa hän muistelee lämmöllä. Saari sai harjoitella esitelmän pitoa ensin yksin opettajalle. Vasta kun Saari oli tarpeeksi varma esiintymisestään, hän siirtyi luokan eteen puhumaan.
”Hän oikeasti käytti aikaa siihen, että pääsin esiintymisjännityksestä ja änkytykseen liittyvästä häpeästä yli. Jos tietäisin, missä hän nykyään on, kiittäisin, koska hän näki niin paljon vaivaa vuokseni.”
”Piiloänkytys on haitallinen asia, koska se vahvistaa änkytykseen liittyvää häpeää.”
Hyvinä aikoina Krista Saari änkyttää vain vähän eikä sitä välttämättä huomaa. Välillä on ollut vaikeampia aikoja.
”Monesti siihen liittyy stressi, kuormittavat tilanteet, muutokset elämässä tai rutiineissa. Silloin änkytys nostaa päätään.”
Vuosien varrella Saari on kehittänyt erilaisia tapoja selvitä änkytyksen kanssa. Hänestä on tullut niin sanottu piiloänkyttäjä. Kuin itsestään hän välttelee sanoja, joissa on hankalia kirjaimia.
”Piiloänkytys on haitallinen asia, koska se vahvistaa änkytykseen liittyvää häpeää. Se vahvistaa kokemusta siitä, että minun pitäisi olla sujuvapuheinen vaikka en ole.”
Erityisen hankalia kirjaimia Krista Saarelle ovat P ja B, usein myös T ja K. Välillä hänellä on vaikeuksia lausua oma nimensä, sillä heti etunimen alussa on kaksi konsonanttia peräkkäin.
Puheterapeutti Anu Saaren mukaan tärkeintä on oppia rentouttamaan puhe-elimistö. Jos jokin sana jää jumiin, kannattaa pysähtyä, pitää pieni tauko ja aloittaa uudelleen.
Toinen suosittu tekniikka on liukuminen erityisesti sulkuäänteiden K, P, ja T kohdalla.
”Pehmennystekniikassa päästetään ilmaa niin että sanotaan pallon sijaan phallo. Tällöin jumista päästään eteenpäin”, puheterapeutti kertoo.
”Katso änkyttäjää silmiin ja anna hänen puhua asiansa rauhassa loppuun.”
Miten keskustelukumppanin änkyttämiseen sitten kannattaa suhtautua? Molemmat Saaret ovat sitä mieltä, että tärkeintä on antaa toiselle aikaa.
Krista Saari on huomannut, että moni reagoi änkyttämiseen hymähtämällä tai kääntämällä katseensa pois.
”Katso änkyttäjää silmiin ja anna hänen puhua asiansa rauhassa loppuun.”
Vaikka keskustelukumppani jumittuisi johonkin sanaan, ei sitä kannata alkaa arvailla hänen puolestaan. Keskeyttäminen ja hoputtaminen saattavat pahentaa änkyttämistä.
On ollut huojentavaa tajuta, että änkyttäjiä on ympäri maailmaa.
Änkytys saattaa pahimmillaan vaikuttaa menestymiseen työelämässä tai parisuhdemarkkinoilla, Krista Saari huomauttaa.
”En aina tuo omia ajatuksiani niin paljon esille kokouksissa tai olen ollut uusien yhteistyökumppanien kanssa hiljaisempi, etten antaisi itsestäni epäammatillista kuvaa änkytyksen takia.”
Vertaistukea hän on saanut myös Suomen änkyttäjät -yhdistyksestä, jonka toiminnassa hän on ollut mukana kuutisen vuotta. On ollut huojentavaa tajuta, että änkyttäjiä on ympäri maailmaa.
Saari on tehnyt suuren työn änkyttämisen ja omien ajatustensa kanssa 30 viime vuoden aikana. Se on kannattanut.
”Olen elämässäni tehnyt haluamiani asioita änkytyksestä riippumatta.”
Änkytys
Änkytys on tahaton puheen sujumisen häiriö.
Puheeseen tulee änkyttäessä toistoja, lukkoja tai venytyksiä. Joskus puhe voi lukkiutua hetkeksi kokonaan.
Änkytys voi näkyä myös kehossa. Esimerkiksi silmien räpyttely tai pään kääntäminen voivat olla änkyttäjän keino päästä puheessa eteenpäin.
Noin kahdeksan prosenttia lapsista ja noin yksi prosentti aikuisista änkyttää.
Pikkulapsen änkytys on usein ohimenevä vaihe, johon ei kannata kiinnittää huomiota. Vasta änkytyksen jatkuttua yli puoli vuotta on syytä hakeutua puheterapeutin vastaanotolle.
On harvinaista, että änkytys alkaisi vasta aikuisena. Änkytyksen esiintyminen vaihtelee, ja se voi joskus olla pitkäänkin poissa.
Änkytykseen voi saada apua puheterapiasta.
Lähde: Terveyskirjasto, puheterapeutti Anu Saari
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
