Tiesitkö: Kiinalaisten laskeminen työllisti yli 7 miljoonaa henkilöä
Maailmassa on myös valtioita, joiden väkilukua ei tiedetä.Tilaajalle
Suomessa valtakunnan väkimäärä tiedetään joka päivä, mutta läheskään joka valtio ei pidä kansalaisistaan yhtä tarkkaa lukua. Kuvituskuvassa ihmisvilinää Rovaniemen lentoasemalla tammikuussa 2025. Kuva: Jouni PorsangerSuomen väkiluku tiedetään prikulleen. Jos sen haluaa tarkistaa, voi vilkaista Digi- ja väestötietoviraston verkkosivua tai saman viraston katolla Helsingissä olevaa valotaulua. Esimerkiksi jutun kirjoitushetkellä toukokuun alkupuoliskolla mittari näyttää valtakunnan väkiluvuksi 5 652 146.
Ihmisten laskeminen sai historian hämärissä alkunsa veronkeruusta. Kaikkein varhaisimmissa laskennoissa esimerkiksi muinaisessa Babyloniassa tai Kiinassa ei siis yritettykään laskea kaikkia kansalaisia imeväisikäisiä myöten, sillä eihän kaikilta voinut veroja nyhtää.
Valtakunnan nuppiluvun tarkka laskeminen alkoi kiinnostaa vasta 1600-luvulla, ja yhtenä ensimmäisistä varsin tarkoista väestönlaskennoista pidetään Ruotsin valtakunnassa vuonna 1749 toteutettua laskentaa. Siinä samassa tulivat lasketuksi myös Suomen alueen asukkaat.
Väestöä ei kuitenkaan ole Suomessa laskettu lomakkeiden avulla enää vuosikymmeniin, sillä jo vuonna 1990 väestölaskenta tehtiin kokonaan rekisteritietojen perusteella. Vain Tanska oli ehtinyt siirtyä rekisteripohjaiseen laskentaan ennen Suomea.
Suomen kaltainen väestörekisteri on maailman mittakaavassa harvinaisuus. Maapallon tarkka väkiluku on arvoitus, sillä tarkan väestörekisterin puuttuessa valtiot pitävät kirjaa väkiluvustaan väestönlaskennoilla. Eri asia kuitenkin on, kuinka usein laskentoja tehdään tai onko niitä ollut pitkään aikaan varaa tehdä.
Esimerkiksi Kiina laskee väestönsä kerran vuosikymmenessä, ja viimeksi näin tehtiin vuonna 2020 yli seitsemän miljoonan väestönlaskijan voimin. Papua-Uudessa-Guineassa ei puolestaan ole ollut varaa järjestää väestönlaskentaa vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
