Suomen syntyvyys oli jälleen tilastointihistorian matalinta

Syntyvyys saavutti Suomessa viime vuonna jälleen uuden pohjalukeman, kertoo Tilastokeskus.

Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, joka on tilastointihistorian matalin. Syntyvyys laski nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Toissa vuonna hedelmällisyysluku oli 1,26.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Syntyvyys oli viime vuonna korkeinta Keski-Pohjanmaalla, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,72. Matalinta syntyvyys taas oli Kymenlaaksossa, jossa luku oli 1,06.

Toissa vuoteen verrattuna syntyvyys nousi eniten Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Eniten syntyvyys laski Ahvenanmaalla.

Ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna kaikkiaan noin 43 700 lasta. Määrä kasvoi reilulla 300:lla toissa vuodesta.

Vaikka syntyneiden lasten määrä siis absoluuttisesti kasvoi, kokonaishedelmällisyysluku pieneni. Tämä johtuu siitä, että hedelmällisyysluku saadaan vertaamalla syntyneiden lasten määrää hedelmällisyysikäisten naisten määrään.

”Kun puhutaan syntyvyydestä, pitää huomioida myös synnytysikäisten naisten määrä. Kokonaishedelmällisyysluku on suhdeluku, joka huomioi väestön ikärakenteen”, kertoo yliaktuaari Joonas Toivola Tilastokeskuksesta STT:lle.

Suomessa kuoli viime vuonna 14 300 ihmistä enemmän kuin syntyi. Väestönkasvua kuitenkin ylläpiti muuttovoitto ulkomailta. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna reilulla 33  000 ihmisellä.

Suomeen muutti viime vuonna kaikkiaan noin 63 000 ihmistä. Määrä laski edellisvuodesta reilulla 10 000:lla. Kyseessä oli laskusta huolimatta tilastointihistorian toiseksi korkein lukema. Huippuvuosi oli 2023, jolloin maahanmuuttajia oli reilut 73 000.

Viime ja toissa vuoden suuret maahanmuuttoluvut selittyvät ukrainalaisilla pakolaisilla. Suomeen muutti viime vuonna noin 13 500 ukrainalaista, ja he olivat suurin yksittäinen maahanmuuttajien ryhmä. Toissa vuonna ukrainalaisia maahanmuuttajia oli reilut 6 300 enemmän.

Ukrainalaisten ohella suurimmat maahanmuuttajien ryhmät tulivat Etelä-Aasiasta ja Filippiineiltä.

”Muutot Nepalista ja Pakistanista Suomeen kasvoivat edellisvuoteen verrattuna eniten. Naapurimaistamme Venäjältä ja Virosta muutto on sen sijaan vähentynyt”, sanoo yliaktuaari Joni Rantakari Tilastokeskuksesta tiedotteessa.

Maakunnittain väkiluku kasvoi viime vuonna eniten Uudellamaalla, jonka väestö kasvoi noin 23 600 ihmisellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, jossa väestö kasvoi vajaalla 6 200 hengellä.

Suurin väestötappio taas oli Kymenlaaksossa, jonka väkiluku pieneni vajaan 1 200 ihmisen verran. Toiseksi eniten väheni Etelä-Pohjanmaan väkiluku, joka pieneni noin 600:lla.

Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa noin 5,64 miljoonaa.