• Tiesitkö, mistä nörtti-sana tulee? Jäljet johtavat lastenkirjaan

    Nörtti-sanaa kannetaan nykyään sellaisella ylpeydellä, että jopa sanakirjaan on toivottu nykyistä myönteisempää ilmaisua.
    Vielä vuosituhannen vaihteessa nörtti-sana tarkoitti lähinnä tietokone- ja scifi-harrastajia, mutta nykyään on toisin.
    Vielä vuosituhannen vaihteessa nörtti-sana tarkoitti lähinnä tietokone- ja scifi-harrastajia, mutta nykyään on toisin.  Kuva: Sanne Katainen
    Koti|Historia ja perinne
    21.9.202514:00
    Tuovi Mäkipere

    Nörttejä ovat Kielitoimiston sanakirjan (2024) mukaan nahjukset, nynnyt ja nössöt sekä jonkin asian, kuten tietotekniikan, innokkaat harrastajat.

    Kolmesta ensimmäisestä sanavalinnasta voi olla montaa mieltä, mutta erinäisten asioiden innokkaat harrastajat saattavat itsekin kutsua itseään kyseisen aihepiirin nörteiksi.

    Vielä vuonna 1996 nörtti oli suomen kielessä sen verran kapearajaisessa käytössä, että sitä käytettiin esimerkiksi yhdysvaltalaisista, intohimoisista ja ehkä hieman muusta elämästä vieraantuneista tietokone- ja scifi-harrastajista.

    Nykyään nörtteily saattaa kohdistua vaikkapa vanhoihin koneisiin, tiettyyn kulttuuriin tai mihin itse kukin kokee halua uppoutua oikein kunnolla.

    Vielä vuonna 1996 nörteiksi kutsuttiin esimerkiksi intohimoisia ja ehkä hieman muusta elämästä vieraantuneita tietokone- ja scifi-harrastajia.

    Suomen kielen sana ”nörtti” on lainattu englannin kielen nerd-sanasta, joka ääntyy suunnilleen ”nöörd”.

    Yksi teoria nerd-sanan alkuperästä on, että se olisi nähnyt päivänvalon Dr. Seussin, oikealtaan nimeltään Theodor Seuss Geiselin (1904–1991), lastenkirjassa If I Ran the Zoo vuonna 1950. Kyseistä Nerd-nimistä hahmoa ei tosin sen kummemmin kuvailla kirjassa, joten epäselväksi jää, oliko hahmo minkään alan nörtti.

    Vaikka monet kantavat nörtti-sanaa nykyään ylpeydellä, sanakirjoissa sanan merkitys muuttuu hitaasti. Esimerkiksi vuonna 2012 ruotsalaisnörtit perustivat Nörduppropet-nimisen kansanliikkeen, jonka tarkoituksena oli saada ruotsin kielen käytetyimpään sanakirjaan, eli Svenska akademiens ordlistaan (SAOL), myönteisempi määritelmä nörteistä.

    Tuon ajan sanakirjamääritelmä kuvaili nörttejä noloiksi tyypeiksi, kun taas SAOLin nykyinen määritelmä vuodelta 2015 kuvailee nörttiä henkilöksi, jolla on erityinen kiinnostuksen kohde.

    Lähteinä myös: Kotus, GP ja Merriam-Webster
    Lisää aiheesta
    • Miro Lahtelalle saksalaisen pitkämiekan harjoittelu on kilpailun ja kamppailun ohella myös rentoutumiskeino.

      Harrastukset | Kun miekka lähestyy naamaa, ei ehdi murehtia arkiasioita – historiallisessa miekkailussa treeniohjeet ovat satoja vuosia vanhoja

    • Käytöstä poistettuja pieniä laitteita voi viedä SER-keräyspisteisiin ja moniin laitteita myyviin myymälöihin. LEHTIKUVA / Markku Ulander.

      Tekniikka | Vanha läppäri saa kierrättämällä uuden elämän – mutta moni hilloaa arvokkaita materiaaleja kotona

    • Uusimmissa Tatu ja Patu -kirjoissa ei ole alun perinkään näkynyt lihaa. Vuonna 2020 ilmestyneessä Kovaa menoa kiskoilla -kirjassa ravintolavaunussa on myynnissä juustoleipiä. Seinällä mainostetaan lohikeittoa ja ohikeittoa.

      Kirjallisuus | Kirjojen muuttaminen jälkikäteen ei ole tavatonta, kommentoi Tatu ja Patu -kirjojen kustantamo kohua

      Tilaajalle
    • Datakeskuksia suunnitellaan tai rakennetaan nyt eri puolille Suomea. Ohjelmistoyhtiö Microsoft rakentaa kuvassa näkyvää datakeskusta Espooseen.

      Tekniikka | Professori kehottaa laittamaan jäitä hattuun villeimpien datakeskuskuvitelmien kanssa – tämä on suurin hyöty pienen paikkakunnan näkökulmasta

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää