

Aino Havukainen ja Sami Toivonen ilmoittivat maanantai-iltana sosiaalisessa mediassa poistavansa Veera sekä Tatu ja Patu -kirjoista viittaukset lihaan ja maitotuotteisiin. Tiistaina uutinen keräsi runsaasti kommentteja sosiaalisessa mediassa.
Tatu ja Patu -kirjoja kustantavan Otavan lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustannusjohtaja Kaisu-Maria Toiskallio sai vastailla koko tiistain toimittajien yhteydenottoihin.
”Lastenkirjallisuudesta ei paljon mediassa puhuta, niin nyt siitä puhutaan tämän kautta edes se viisitoista minuuttia”, Toiskallio naurahtaa.
Ajatus kuvakirjojen läpikäynnistä ja muokkauksista tuli kirjailijoilta itseltään. Nettiin jaettu esimerkkikuva näyttää, kuinka kahdella vasaralla pihviä hakkaava vieterilelu saa uudessa versiossa käsiinsä piparkakkumuotit ja eteensä lihan sijaan piparkakkutaikinaa.
Havukainen ja Toivonen ovat tehneet kirjoja yhdessä yli 25 vuotta. Siinä ajassa sekä maailma että heidän arvonsa ovat muuttuneet.
”Vanhoissa kirjoissa ei ole mitään vikaa, kukaan ei sano niin. Olemassa oleville kirjoille ei olla tekemässä mitään, niitä ei olla muokkaamassa”, Toiskallio painottaa.
Kun jonkin kirjan painos aikanaan myydään loppuun, painoon lähetetään uudistettu versio, jos kirjailijat ovat saaneet sen valmiiksi.
”Kuten kirjailijat yleensä, Aino ja Sami haluavat teoksillaan kuvastaa omia arvojaan. En usko, että se on keneltäkään pois.”
Kuvakirjojen läpikäyminen ja muokkaaminen on iso työ kirjailijapariskunnalle. Toiskallio sanoo, että kustantamona Otava tukee ja kunnioittaa kirjailijoitaan.
”Jos muutetaan jauheliha kasviproteiiniksi, tarinan sisältö ei muutu.” Kaisu-Maria Toiskallio

Lopulta kuvakirjoihin tulevat muutokset ovat varsin pieniä, eivätkä ne Toiskallion mukaan vaikuta kirjojen tarinoihin tai huumoriin.
Esimerkiksi lihanuijilla huitova vieterilelu on pieni yksityiskohta koko sivun kokoisessa kuvituksessa vuonna 2016 julkaistussa Tatu ja Patu päiväkodissa -kirjassa.
”Jos muutetaan jauheliha kasviproteiiniksi, tarinan sisältö ei muutu. Ja se joka haluaa käyttää jauhelihaa, saa sitä käyttää”, Toiskallio sanoo.
Kirjojen muuttaminen jälkikäteen ei Toiskallion mukaa ole kovin yleistä, mutta ei se myöskään tavatonta ole.
Kun Aleksi Delikourasin vuosina 2012–2017 julkaistuista Nörtti-kirjoista tehtiin myöhemmin yhteisnide, sekä kirjailija että kustantamo lukivat teokset huolella läpi. Pelimaailmaan sijoittuvat kirjat alkavat tuntua nopeasti vanhanaikaisilta etenkin kun nuorten käyttämä kieli elää ajassa.
”Katsoimme, että kirjat ovat kestäneet aikaa. Mutta ei sellaisesta ajantasaistamisesta saa revittyä otsikoita.”
Toiskallion mukaan kirjailijat haluavat, että nopeasti muuttuvassa maailmassa kirjat ovat edelleen relevantteja lapsille ja nuorille.
”Ainon ja Samin uutuuskirjat ovat heidän arvojensa mukaisia, kun ne on julkaistu tänä tai viime vuonna. Samalla tavalla heillä on oikeus katsoa aiempia kirjoja tältä kulmalta jos he niin haluavat. Tämä on heille tärkeä asia.”