Lastenkirjoja julkaistiin Suomessa vuonna 2023 edellisvuottakin enemmän. Painettujen kirjojen määrä ei ole laskenut e- ja äänikirjoista huolimatta.
Vuoden 2023 lasten- ja nuortenkirjatarjontaa tarkastelevissa Kirjakori-tilastoissa on mukana 213 kotimaista lastenkirjaa, satua ja kertomuskokoelmaa.
”Lastenkirjojen ennätyksellistä määrää on selitetty esimerkiksi korona-ajalla, jolloin lisääntynyt vapaa-aika saatettiin käyttää eritoten lastenkirjakäsikirjoitusten viimeistelyyn. Lastenkirjojen buumi on vain jatkunut, ja sarjoja ilmestyy paljon”, sanoo kirjastonhoitaja Anna Tiitinen Lastenkirjainstituutista.
Ilmestyneiden lastenkirjojen kokonaismäärä, eli käännettyjen ja kotimaisten, kasvoi toissa vuoden ennätyksestä. Kirjakori-tilastojen mukaan lastenkirjoja julkaistiin viime vuonna 353, eli neljä kappaletta enemmän kuin toissa vuonna.
Viime vuoden lasten- ja nuortenkirjoissa nousevat esiin erilaiset kasvamiseen liittyvät kipupisteet. Lapsi kokee esimerkiksi muutoksia kehossaan ja ajatuksissaan nuoruuden ja yläkouluun siirtymisen kynnyksellä. Hän voi myös pohtia perhe- ja ystävyyssuhteitaan, vaikka toisaalta perheeltä saa tukea ja turvaa, Tiitinen kertoo.
”Tarinoissa on kuvattu muun muassa perhesuhteissa tapahtuneita muutoksia, kun vanhempien erottua lapsen pitää päättää, kumman luona asuu tai sopeutua vanhemman uuteen kumppaniin.”
Hänen mukaansa myös kiusaaminen eri muodoissa nostetaan esille.
”Laura Lähteenmäen kirjoittamassa Laske salaa kymmeneen -lastenromaanissa kuvataan ystäväporukan ja Whatsapp-ryhmän ulkopuolelle jäämistä, mutta myös uuden ystävän löytämistä.”
Nuortenkirjojen kokonaismäärä on katsauksen mukaan noussut vuodesta 2021 alkaen useamman laskusuuntaisen vuoden jälkeen.
Kirjakorin nuortenkirjoista osa on suunnattu varhaisnuorille ja osa taas nuorille aikuisille. Yläasteikäisille tarkoitetut kirjat jäävät kuitenkin vähemmälle.
”Yläasteikäiset ovat haastava ryhmä tavoittaa, mutta sitä suuremmalla syyllä heille tarvitaan heidän ikäisistään kertovia kirjoja”, Tiitinen korostaa.
Tiitinen ei lähtökohtaisesti kannata kirjojen sukupuolittamista, mutta tarjonnasta puuttuvat erityisesti pojille suunnatut realistiset kirjat.
”Pojille tehdään lähinnä huumorintäyteisiä kirjoja sekä fantasiaa”, Tiitinen toteaa.
Lasten- ja nuortenkirjoissa läpileikkaavia teemoja ovat myös luonto- ja ympäristöteemat. Luontokadosta julkaistiin viime vuonna useampi kirja.
”Viime vuoden lasten- ja nuortenkirjoissa ympäristöteema ei välttämättä ole aina keskiössä, mutta sitä käsitellään silti usein esimerkiksi sivujuonessa tai vaikkapa kuvittamalla kauramaitopurkin aamupalapöytään.”
Esimerkiksi villieläinten oikeuksia käsitellään Johannes Ekholmin suomentamassa kuvitetussa lastenkirjassa Fiia ja kyy, jonka on kirjoittanut Fredrik Sonck ja kuvittanut Jenny Lucander.
”Siinä Ahvenanmaalla mökkeilevä perhe kohtaa kyykäärmeen, jonka Fiia ehtii jo nimetä, mutta jonka isä tappaa. Fiialle tulee pettymystä eläimen kuolemasta ja hän tajuaa isänsä toimineen väärin. Tarinassa nousee esiin se, kuinka vanhemmatkin voivat tehdä virheitä.”
Sen sijaan Helena Telkänrannan sarjakuvakirja Hevosen mieli tarjoaa tiedettä sarjakuvien muodossa. Kirjan tekijöinä ovat Telkänrannan ohella Maija Karala ja Ville Sinkkonen.
”Hevosen mieli on tiettävästi ensimmäinen tiedesarjakuvakirja minkään eläinlajin hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä”, Tiitinen kertoo.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ilmestymismääriä on seurattu vuodesta 2001 lähtien Lastenkirjainstituutin teettämässä Kirjakori-katsauksessa. Kirjakori 2023 -tilastossa oli mukana 1322 lasten- ja nuortenkirjaa 129 kotimaiselta ja ulkomaiselta kustantajalta.
”Tarjonnasta puuttuvat nyt pojille suunnatut realistiset kirjat, ja tässä kustantajien ja tekijöiden täytyisi petrata.”
