Mitä juuston reunoille ilmestyvät valkoiset pilkut ovat? Näillä vinkeillä juuston syömäkelpoisuus selviää

Joskus hävikkiruuan ja biojätteen ero on keittiössä kiinni siitä, keneltä asiasta kysyy. Yksi kotitalouksien ikuisuuspohdinnoista liittyy siihen, voiko juustoa syödä vielä, kun sen pinnalle on ilmaantunut valkoisia pisteitä.

Ensin kannattaa selvittää, mistä pisteet ovat peräisin, kertoo johtava asiantuntija Marjo Rantapusa Marttaliitosta.

Pisteet voivat olla hiivaa, kalsiumlaktaattia tai hometta, ja näiden tunnistaminen auttaa Rantapusan mukaan arvioimaan, onko juusto vielä syömäkelpoista.

Useimmiten valkoiset pilkut ovat Rantapusan mukaan vaaratonta hiivaa, joka ilmestyy erityisesti silloin, kun juusto on ollut pitkään avattuna jääkaapissa. Hiiva on seurausta juuston luonnollisesta kypsymisestä, eikä se ole terveydelle haitallista.

Jos juustossa on pehmeitä valkoisia pisteitä, voi juuston silti syödä, jos maku ja tuoksu eivät tunnu vastenmielisiltä, Rantapusa sanoo. Halutessaan kohdan voi leikata pois.

Hiiva ilmestyy herkästi, jos juusto on ollut pitkään avattuna, joten pienempien pakkausten ostaminen tai osan pakastaminen voivat auttaa, Rantapusa vinkkaa.

Jos juuston pinnalla on sen sijaan kuivia, kiteisiä pisteitä, on kyse todennäköisesti kalsiumlaktaatista, Rantapusa kertoo. Kyse on puhtaasti esteettisestä asiasta, eikä kalsiumlaktaattia tarvitse varoa tai poistaa.

”Kalsiumlaktaattia on juustossa itsessään, ja se voi kiteytyä pinnalle etenkin, jos juusto pääsee kuivumaan. Kalsiumlaktaatti ei vaikuta makuun, eikä aiheuta terveysriskiä”, Rantapusa kertoo.

Kalsiumlaktaatin erottaa hiivasta ja homeesta paitsi ulkonäöstä, myös siitä, että se ilmestyy nopeasti, joskus jopa puolessa tunnissa, kun taas hiivan ja homeen kehittyminen vie enemmän aikaa.

Jos kalsiumlaktaatin ilmestymistä juuston pinnalle haluaa vältellä, kannattaa pitää huolta, ettei juusto pääse kuivumaan.

Homejuustoon hometta on kasvatettu valvotusti, mutta muiden juustojen ei kuulu olla homeen vallassa. Kuva: Sanne Katainen

Juuston kolmas mahdollinen vieras on home, ja se on näistä selvästi huolestuttavin. Rantapusa kertoo, että homeen tunnistaa väristä ja rakenteesta, sillä se voi olla vihreää, sinertävää, ruskeaa tai mustaa ja usein mukana on karvamaista kasvustoa.

Homejuustoissa tämä ei ole ongelma, sillä niiden valmistus perustuu valvottuun homekasvuun, Rantapusa kertoo.

Jos esimerkiksi kermajuuston tai goudan pinnalle ilmaantuu värillisiä homepilkkuja, on tuote varminta heittää pois. Tällöin ei voi olla varma, kuinka syvälle home on ehtinyt levitä.

Joskus voi herätä kysymys, voiko kovasta juustosta, kuten emmentalista tai parmesaanista, leikata homeisen kulman pois. Rantapusan mukaan teoriassa home ei pääse kovassa juustossa leviämään yhtä helposti kuin pehmeässä.

”Osa on sitä mieltä, että kovista juustoista, kuten parmesaanista, voi leikata homeisen kohdan pois, sillä home ei samalla tavalla pääse leviämään.”

Näin voi Rantapusan mukaan oman harkinnan mukaan toimia, mutta Martoissa neuvotaan, että homeinen juusto tulee aina heittää pois, sillä koskaan ei tiedä, kuinka pitkälle home on levinnyt.

Homeen hyökkäystä juustoon voi vältellä oikeanlaisella säilytyksellä ja hygieenisellä käsittelyllä. Jääkaapin lämpötila ja pintojen puhtaus kannattaa tarkistaa, jos juustot homehtuvat jatkuvasti. Lisäksi huomio kannattaa suunnata omiin käsiin, sillä jos juustoa höylää tai raastaa likaisin käsin, likaa siirtyy myös juustoon.

Lisäksi homejuusto kannattaakin pakata jääkaappiin huolellisesti esimerkiksi muovirasiaan tai folioon, jotta sen homeitiöt eivät pääse muihin juustoihin, Rantapusa lisää.