• Aiemmin vuodenvaihdetta vietettiin Suomessa rukiinpuinnin ja syysteurastusten jälkeen

    Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa jokainen uusi vuosi on kristityille Anno Domini, Herran vuosi, kirjoittaa Pekka Särkiö.
    Maatalousyhteiskunnassa vuosi vaihtui silloin, kun syksyllä korjattu viljasato oli puitu riihessä.
    Maatalousyhteiskunnassa vuosi vaihtui silloin, kun syksyllä korjattu viljasato oli puitu riihessä. Kuva: Hanne Manelius
    Koti|Historia ja perinne
    1.1.202606:00
    Kolumni
    Pekka Särkiö

    Ajan saumakohdat ovat kansan uskomuksissa aikoja, joiden ylittäminen on riskialtista. Rajan tuolla puolen voi jatkua entinen hyvä elämä tai sitten onni voi kääntyä.

    Uudenvuoden viettoon liittyy tapoja, joilla on haluttu karkottaa pahaa esimerkiksi paukuttelemalla pommeja ja ilotulitteita. Varsinainen vaikutus on kuitenkin lähinnä koirien ja hevosten pelästyminen.

    Ajan virtaa ei voi pysäyttää. Siksi varsinaista ajan saumaa ei ole kuin kulttuurissamme ja kalenterissa. Silti ajan rajan ylitys voi pelottaa. On vain uskallettava astua virtaan ja kahlattava yli.

    On luotettava Hyvään ja karkotettava ajatus, että kyse olisi tuonelan Styx-virrasta, jonka takana odottaa kuoleman maa.

    Yksi uudenvuodenpäivän Raamatun teksteistä lupaa: ”Kun kuljet vesien halki, minä olen kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa.” (Jes 43:1-3).

    Nykyinen uudenvuoden paikka on varsin nuori ja päätetty vasta noin 500 vuotta sitten. Aiemmin vuodenvaihdetta vietettiin Suomessa riihen puinnin ja syysteurastusten päätyttyä.

    Vanhastaan vuosiluvun eteen on voitu lisätä kirjaimet A.D., jotka tulevat sanoista Anno Domini, ”Herran vuonna”. Läntinen ajanlaskumme lähtee liikkeelle Jeesuksen syntymän arvioidusta ajankohdasta vuonna 0.

    Kun halutaan ottaa etäisyyttä ajanlaskun määräytymiseen käytetään muotoilua j.a.a., ”jälkeen ajanlaskun alun”. Kun taas halutaan ilmaista myös ajanlaskun taitekohdan aihe, kirjoitetaan perinteisesti jKr., ”jälkeen Kristuksen (syntymän)”.

    ”Kristitty saa ajatella, että jokainen vuosi on Herran vuosi.”

    Uudenvuoden kirkollinen sisältö on vanhempi kuin ajatus kalenterivuoden vaihtumisesta. Edelleenkin kirkon vuosi alkaa ensimmäisestä adventista, ja uuteenvuoteen sijoittuu yksi joulun kirkkopyhistä, jonka sisältönä on Jeesuksen nimen anto.

    Kalenterin laatija on ottanut tämän huomioon jättämällä tammikuun ensimmäisen päivän ilman nimipäivää. Vuoden ensimmäinen päivä on pyhitetty Jeesus-nimelle. Ajatuksena on, että uuteen ja tuntemattomaan tulevaisuuteen kuljetaan turvautuen Jeesuksen nimeen, joka merkitsee ”Hän pelastaa”.

    Uuden vuoden sauma suuntaa katseet menneeseen ja tulevaan. Mennyttä voi arvioida, mutta ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Yksityisen elämän kysymykset voivat liittyä parisuhteeseen ja avioliittoon tai yksinäisyyteen, opintoihin ja työhön, lasten syntymään ja kasvuun, sairauteen ja kuolemaan.

    Yhteisen elämän tasolla arvioidaan, kuinka eri kehityslinjat jatkuvat. Millainen rauha mahdollisesti solmitaan Ukrainan sodassa ja mitä se merkitsee Euroopalle? Kuinka USA suhtautuu Euroopan asemaan? Lähteekö Suomen talous parempaan suuntaan? Näillä asioilla on vaikutusta jokaisen elämään.

    Kristitty saa ajatella, että jokainen vuosi on Herran vuosi myös siinä merkityksessä, että Jeesuksen tuoma pelastus ja turva ovat läsnä vuoden jokaisessa päivässä.

    Kirjoittaja on kenttäpiispa emeritus ja Salpausselän kappalainen.
    Lisää aiheesta
    • Elämme nyt vuotta 2025, mutta pienen aivojumpan saa aikaiseksi miettimällä, mikä vuosi oli 2025 vuotta sitten. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | Vuotta 0 ei ole olemassa ajanlaskussamme – syytä pitää etsiä ensimmäiseltä vuosituhannelta

      Tilaajalle
    • Reserviläinen vapaaehtoisessa harjoituksessa. Kuvituskuva.

      Politiikka | Suomalaiset ovat realisteja: Jos ei ole ulkoista turvallisuutta, ei ole muutakaan

    • ”Tänäkin uutena vuotena minua kiehtoo ajatus siitä, että kaikki on mahdollista.”

      Ihmissuhteet | Vuosi 2024 on uuden alku, mutta tästä vuodesta kannattaa ottaa mukaan arvokkaimmat hetket

    Artikkelin aiheet
    vuodenvaihde
    uusivuosi
    maatalousyhteiskunta
    maailmanpoliittinen tilanne
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää