• Suomalaiset ovat realisteja: Jos ei ole ulkoista turvallisuutta, ei ole muutakaan

    Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan selvitys vahvistaa kansalaisten tukevan Suomen tekemiä historiallisia puolustuskykyä kohottavia päätöksiä, kirjoittaa Seppo Kääriäinen.
    Reserviläinen vapaaehtoisessa harjoituksessa. Kuvituskuva.
    Reserviläinen vapaaehtoisessa harjoituksessa. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi
    Mielipide|Politiikka
    15.12.202508:30
    Kolumni
    Seppo Kääriäinen

    Suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt huippukorkealla. Näin kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore mielipidemittaus suomalaisten turvallisuus- ja puolustusasenteista.

    MTS-selvitykset antavat luotettavan kuvan myös pitkällä aikajänteellä suomalaisten puolustusasenteiden kehityksestä.

    MTS:n tutkimuksen sanoma on kirkas: noin 80 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomea on puolustettava aseellisesti, jos sitä vastaan hyökätään. Yhtä moni toimisi näin myös henkilökohtaisesti. Suomalaisten maanpuolustustahto on maailman korkeimpia.

    Selkeä enemmistö maanpuolustustahtoisista suomalaisista antaa tukensa puolustusmäärärahojen roimalle korottamiselle ja jatkuvalle Ukraina-tuelle.

    Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää hyvänä. Miehille se on pakollinen, naisille vapaaehtoinen vuodesta 1995 alkaen.

    Puolustusvoimien komentaja kenraali Janne Jaakkola esitti itsenäisyyspäivän tienoilla, että yhteiskunnassa pitäisi käydä keskustelua naisten asevelvollisuudesta. Hän viittasi 2030-luvun pienentyviin ikäluokkiin.

    Jaakkola virittää tärkeää keskustelua oikeasta asiasta oikeaan aikaan. Kenraalin keskustelualoitteeseen on syytä tarttua ennakkoluulottomasti ja tähyillä realistin silmin 2030-luvulle.

    Jos päädyttäisiin komentajan väläyttämään uudistukseen, seuraavan hallituksen olisi otettava kantaa asian valmisteluun. Asia etenee vain, jos puolueet asettuvat myönteiselle kannalle.

    Kenraali Jaakkola sai asiat liikkeelle myös jalkaväkimiinojen palauttamisessa ja Ottawan sopimuksesta irtautumisessa. Hän toivoi vuoden 2024 lopulla MTV:n haastattelussa keskustelua jalkaväkimiinoista.

    Suomi ottaa henkilömiinat käyttöön vuonna 2026. Käykö naisten asevelvollisuuden samalla tavalla?

    MTS:n tutkimus nostaa esiin mielenkiintoisen jännitteen. Vajaa 40 prosenttia suomalaisista ei usko Yhdysvaltojen auttavan Suomea, jos sitä vastaan hyökätään. Epäuskoisten määrä on ollut nousussa.

    Mutta toisaalta peräti 85 prosenttia suomalaisista tukee Suomen Nato-jäsenyyttä. Asiahan on ainakin toistaiseksi niin, että ei ole Natoa ilman Yhdysvaltoja.

    Ja vielä: äskettäin päätettiin Naton ja Suomen johtosuhteista niin, että Suomi siirtyy Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaaseen yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa. Norja siellä jo on.

    Lisäksi on muistettava, että Suomi solmi kahdenvälisen puolustussopimuksen (DCA) Yhdysvaltain kanssa vuonna 2024. Onkohan niin, että suomalaisilla ei ole harhakuvia maailman mahtavistakaan?

    Suomi on tehnyt kansainvälisen tilanteen kiristymisen vuoksi historiallisia puolustuskykyä kohottavia päätöksiä. Ne myös maksavat raskaasti. MTS:n mittauksen tulokset vahvistavat sen, että kansalaiset tukevat valtionjohdon ratkaisuja.

    Suomalaiset panevat asiat tärkeysjärjestykseen: jos ei ole ulkoista turvallisuutta, ei ole muutakaan.

    Kolumnin kirjoittaja on ministeri.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa puolustusvoimien reservi kasvatetaan puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan miljoonaan seuraavan neljän vuoden aikana. Arkistokuva.

      Yhteiskunta | Puolustukseen tarvittavien ihmisten löytäminen on isompi haaste kuin rahat tai kalusto, sanoo Häkkänen

      Tilaajalle
    • Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) muistuttaa, että tiukassa paikassa Suomi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki tai alue.

      Yhteiskunta | Puolustusministeri Antti Häkkänen: Koko Suomi on puolustamisen arvoinen

      Tilaajalle
    • Presidentti Sauli Niinistö Nato-huippukokouksessa Madridissa 28.6.2022. Kuvituskuva.

      Politiikka | Suomen turvallisuuspoliittisten päätösten taustalla on ollut pitkäjänteinen työ

    Artikkelin aiheet
    maanpuolustustahto
    Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS
    Nato-jäsenyyden kannatus
    asevelvollisuus
    yleinen asevelvollisuus
    Janne Jaakkola
    Puolustus ja rajavalvonta & maanpuolustus
    Puolustuspolitiikka
    Kansallinen turvallisuus
    Asepalvelus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa