• MT 100 vuotta sitten: Vasta viidentenä päivänä hiihtäjästä huolestuttiin – etsijöitä kohtasi surullinen näky

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 20.3.1926 myös superfosfaatin kasvavasta menekistä.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten hiihtäjästä, joka jäi toveristaan jälkeen ja paleltui kuoliaaksi. Kuvituskuva.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten hiihtäjästä, joka jäi toveristaan jälkeen ja paleltui kuoliaaksi. Kuvituskuva. Kuva: Arto Komulainen
    Koti|Historia ja perinne
    20.3.202620:30
    Tuovi Mäkipere

    Mies paleltunut kuoliaaksi ilveksenajossa.

    T.k. 9 p:nä lähtivät Kalle Korhonen ja Matti Suutarinen, molemmat Sotkamon Jormaskylästä Mustinjokiperältä ajamaan ilvestä.

    Mutta kun oli pyry ja raskas keli niin noin klo 12 p:llä alkoi Korhonen jäädä jälelle Suutarisesta ja Suutarinen voimakkaampana ja nopeampana hiihtäjänä jätti Korhosen.

    Yksin hiihtäessään huomasi Suutarinen ilveksen lähtevän erään puun juurelta. Se innostutti häntä vielä enemmän ponnistelemaan.

    Mutta noin klo 2 p:llä alkoi hänkin tuntea väsymystä ja heitti ilveksen ajon, hiihtäen erääseen torppaan Mustinjokivarreila syömään. Mökissä kertoi Suutarinen toverinsa jääneen jälelle, vaan sen enempää ei hän Korhosesta huolehtinut.

    Vasta kolmen päivän kuluttua meni hän kysymään Korhosen kotoa Talvivaarasta, oliko poika sinne saapunut. Kotona ei kuitenkaan tiedetty asiasta mitään.

    Neljäntenä päivänä ryhdyttiin lähitaloista Korhosta kuulustelemaan, mutta kun häntä ei naapureissakaan ollut näkynyt, alettiin aavistaa pahinta ja siksi lähdettiin Suutarisen opastamana häntä metsästä etsimään viidentenä päivänä.

    Metsästä tavatuinkin hiihtämisestä väsynyt kuoliaaksi paleltuneena. Näin surullisella tavalla henkensä menettänyt oli vasta 20-vuotias.

    Kauppamatkustajaakin kehotettiin käymään kutomateollisuusmessuilla.
    Kauppamatkustajaakin kehotettiin käymään kutomateollisuusmessuilla. Kuva: Kansallisarkisto

    Superfosfaatin käyttö yhä lisääntyy.

    Maassamme viime vuonna kauppaan laskettu superfosfaattimäärä oli noin 52,000 tonnia eli lähes viisi kertaa niin suuri kuin 1922. Tänä vuonna näyttää menekki yhä ilahduttavasti kasvavan.

    Niinpä ovat Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat myyneet tämän vuoden aikana huomattavasti enemmän superfosfaattia kuin vastaavana aikana viime vuonna. Täksi kevääksi valmistuva kotimainen superfosfaatti on suurimmaksi osaksi jo myyty. [...]

    Kotimaisen tuotannon pienuuden vuoksi ovat valtion tehtaat tilanneet suuria määriä ulkomaista superfosfaattia, jonka olisi pitänyt saapua jo helmi–maaliskuulla, mutta jonka toimitus on myöhästynyt vaikeiden jääesteitten vuoksi.

    Nyttemmin on rahdattu suuri joukko laivoja, jotka saapuvat tämän ja ensi kuun aikana, siis hyvissä ajoin ennen kylvöjä. Vaikka kysyntä onkin paljon suurempi kuin aikaisemmin, näyttää mahdolliselta saada maahan riittävästi kevääksi superfosfaattia. [...]

    Varhaiskevään sää vakiintuu.

    Meteorologiselta keskuslaitokselta ilmoitetaan meille, että viime päivinä on ollut sää kautta maan yleensä poutainen, tuulet heikkoja ja yöt kylmiä. Niinpä eilistä vasten yöllä todettiin Sortavalassa 24 asteen pakkanen.

    Päivät ovat yleensä olleet lämpimiä vaihdellen 0–7 astetta. Tämä on johtunut siitä, että Norjan luoteispuolelle ja Pohjois- Siperiaan oli muodostunut vahvoja korkean paineen alueita ja niiden välillä kulki korkean selänne Pohjois-Europan yli. [...]

    Mitä vastaisiin sääsuhteisiin tulee, ilmoitetaan meille, että valtamerellä olevan korkeanpaineen vahvistuessa ja pienten epätasaisuuksien kadotessa ilmanpaineesta, tulee sää pysyväisemmäksi ja varhaiskeväälle luonteenomaiseksi.

    Lisää aiheesta
    • Karhu on edelleen luontodirektiivin liitteessä IV ja tiukasti suojeltu laji.

      Erä | Tämän takia ministeriö ei esittänyt karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä

      Tilaajalle
    • Maaseutuyrittäjä Suvi Kohisevankosken mukaan Yaran kaivosalue häiritsee yritystoimintaa ja arkielämää monin tavoin Kolmisopen kylässä. Kuvassa mukana Pihka-tamma.

      Yhteiskunta | Kaivoksen laajentamissuunnitelma kauhistuttaa Siilinjärvellä – ”Pölyn ja melun kanssa joutuu jo nyt elämään päivittäin”

      Tilaajalle
    • Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastointi tihenee tulevina vuosina. Kuvituskuva.

      Kasvintuotanto | Kasvinsuojeluaineiden käyttö vähentynyt maataloudessa ja puutarhatuotannossa

    • Argrow-lannoite annostellaan istutuskuoppaan pottiputkeen kiinnitettävällä laitteella. Yksi lannoitepurkki riittää reilulle 400 taimelle.

      Metsänhoito | Luke tutki starttilannoitteen vaikutusta – männyn taimet näyttäisivät hyötyvän lannoitteesta kuusta enemmän

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    hiihtäjä kuolema
    superfosfaatti
    sää
    Maaseudun Tulevaisuus
    1920-luku
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää