Tämän takia ministeriö ei esittänyt karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä

Hallituksen alkuperäinen lakiesitys koski metsästyslain muuttamista ainoastaan suden osalta. Muutos oli mahdollista tehdä, koska susi siirrettiin aiemmin luontodirektiivissä liitteestä IV liitteeseen V.

Tämä tarkoitti sitä, että suden suojelu lieventyi, jolloin suden metsästyksestä tuli yksi luontodirektiivin hyväksymä menettelytapa.

Karhun ja ilveksen suojelustatus sen sijaan ei ole luontodirektiivissä muuttunut. Molemmat lajit ovat edelleen liitteessä IV ja tiukasti suojeltuja lajeja.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta laajensi kiintiömetsästyksen koskemaan myös karhu ja ilvestä.

Karhun ja ilveksen suojelusta voidaan poiketa luontodirektiivin 16 artiklan mukaisesti. Artiklan mukaan poikkeamalla suojelusta on voitava estää ennalta erityisen merkittäviä vahinkoja silloin, kun ne kohdistuvat viljelmiin, karjankasvatukseen, metsiin, kalatalouteen, vesistöihin tai muuhun omaisuuteen.

Lisäksi tiukasta suojelujärjestelmästä voidaan poiketa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden turvaamiseksi tai muun tärkeän yleisen edun vuoksi.

Suurpedon metsästys ei kuitenkaan saa heikentää lajin suotuisan suojelutason saavuttamista koskevaa tavoitetta.

Ministeriö ei ottanut ennen valiokunnan esitystä julkaisemassaan lausunnossa kantaa, olisiko alueellinen kiintiömetsästys karhun ja ja ilveksen osalta EU-oikeuden mukaista muualla kuin poronhoitoalueilla.

Ministeriön mukaan poronhoitoalueen karhun alueellinen kiintiömetsästys on ollut mahdollista, koska Suomen liittyessä EU:n jäseneksi Komissio kävi kirjeenvaihtoa asiasta ja tyytyi Suomen vastauksiin.

Tähän vaikutti muun muassa se, että porotalouselinkeino on poikkeuksellinen elinkeino, jossa tuotantoeläimet ovat vapaana luonnossa suurimman osan vuodesta ja siten suurpetojen saalistuksen kohteena.

Maa- ja metsätalousministeriö katsoi aiemmin antamassaan lausunnossa, että kannanhoidollisen metsästyksen laajennus ilman perusteltua valmistelua saattaa vaarantaa myös poronhoitoalueen karhun kiintiömetsästyksen.

Tämän uhan takia ministeriö ei kannattanut laajennusta.

Ruotsissa karhu on rauhoitettu, ja laji on luokiteltu EU:n laji- ja luontodirektiivin nojalla tiukasti suojelluksi. Silti karhua metsästetään.

Ruotsissa katsotaan, että maalla on perusta 16 artiklan soveltamiselle ja ettei metsästys uhkaa lajin suotuisan suojelun tasoa.