Yön aikaisia hengityskatkoksia ja muun muassa happisaturaatiota mittaava laite mahtuu salkkuun. Yölygrafiatutkimuksen voi tehdä kotona. Kuva: Timo Villanen
Uniapnea aiheuttaa monia riskejä – lue tästä lääkärin neuvot taudin hoitoon
Elintavat, jotkin rakenteelliset ominaisuudet ja miessukupuoli altistavat uniapnealle. Hoitokeinot ovat usein yksinkertaisia.Tilaajalle
Uniapnean vakavuudesta riippumatta lääkäri patistaa potilaan usein ensimmäisenä elintaparemonttiin, Heikki Pautola kertoo. Kuva: Timo VillanenUniapnea voi periaatteessa tulla kenelle tahansa, mutta tietyt tekijät lisäävät taudin todennäköisyyttä, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkolääkäri Heikki Pautola.
Usein uniapneapotilaan ajatellaan olevan paksukaulainen, ylipainoinen, keski-ikäinen mies. Pautolan mukaan mielikuva ei ole tuulesta temmattu.
”Uniapnea voi vaivata normaalipainoisiakin. Ylipaino ei ole edellytys uniapneaoireiden kehittymiselle, mutta kyllä se on altistava tekijä.”
”Myös miessukupuoli on selvästi altistava tekijä. Miehillä on jopa kaksinkertainen riski sairastua uniapneaan verrattuna naisiin”, Pautola kertoo.
Syy löytyy ylähengitysteiden lihasten toiminnasta ja hormonaalisista taipumuksista. Miehillä rasvaa kertyy todennäköisemmin ylähengitysteiden ympäristöön, mikä ahtauttaa hengitysteitä.
Myös jotkin rakenteelliset ominaisuudet voivat vaikuttaa uniapnean kehittymiseen. Esimerkiksi pieni leuka tai hengitysteihin liittyvät rakenteelliset seikat voivat lisätä riskiä uniapneaoireista. Uniapnea yleistyy väestössä myös iän myötä.
”Miehillä on jopa kaksinkertainen riski sairastua uniapneaan verrattuna naisiin”
Uniapneaa tutkitaan yön aikaisella hengityksen seuraamisella.
Helposti kotona tehtävässä yöpolygrafiassa laite mittaa hengityskatkojen määrää ja kestoa, happisaturaatiota ja nukkumisasentoa.
Joskus voidaan tehdä myös laajempi, sairaalaoloissa tehtävä unipolygrafia, jossa seurataan lisäksi esimerkiksi aivosähkökäyrää ja katsotaan, mitä keskushermostossa tapahtuu yöunen aikana.
Unipolygrafia saatetaan tehdä esimerkiksi silloin, jos oireilulle epäillään jotain muuta syytä, kuten narkolepsiaa.
Uniapnean diagnostiset kriteerit voivat muuttua vielä moneen kertaan. Karkealla tavalla arvioiden 5–15 vaimentumaa (hypoapnea) tai hengityskatkosta (apnea) tunnissa määritellään lieväksi, 15–30 keskivaikeaksi ja yli 30 vaikeaksi, Pautola kertoo.
”Diagnostiikka edellyttää yleensä, että potilaalla on uniapneaan sopivat oireet, jotka vaikuttavat merkittävästi elämänlaatua alentavasti. Jos potilas on kiinnostunut CPAP-hoidosta tai hammaskiskohoidosta, diagnostiikka on järkevää, muuten yleensä ei”.
”Keski-ikäisillä miehillä sydän- ja verisuonisairastavuusriski voi olla keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa merkittävä, eli heillä diagnostiikkaa voi tehdä ’herkemmin’.”
Kuva: Timo VillanenPahimmillaan hoitamaton uniapnea aiheuttaa väsymyksen lisäksi liitännäissairauksia. Joillekin kehittyy vaikea verenpainetauti, joka sitten altistaa monille ongelmille.
”Eteisvärinärytmin riski kasvaa, valtimotaudin riski kasvaa, sydäninfarktiriski kasvaa, sydänlihassairauksien riski kasvaa, aivoinfarktiriski kasvaa”, Pautola listaa.
Sovellettava hoito riippuu monista asioista. Usein keskivaikeaan ja vaikeaan uniapneatautiin tarjotaan CPAP-laitetta, jos potilas on valmis ja sitoutunut sellaista käyttämään.
”Yksinkertaistettuna laite puskee ilmaa niin, että se pitää ylähengitystiet auki”, Pautola sanoo.
CPAP-laitehoitoa voidaan tarjota potilaalle taudin vakavuudesta ja potilaan sitoutumisesta riippuen. Maskeja on erilaisia. Kuva: Timo VillanenLäheskään kaikki kuorsaajat tai edes uniapnean oireista kärsivät eivät tarvitse laitehoitoa. Oireita ja unenlaatua voi parantaa monin omatoimisin konstein.
Elintapojen kuntoon laittaminen on kaikenasteisissa uniapneaoireissa keskeinen hoito, Pautola kertoo.
”Painonhallinta, tupakoinnin lopetus, alkoholinkäytön vähentäminen, tukkoisen nenän hoitaminen.”
”Myös säännöllinen unirytmi ja riittävän unen määrä on tärkeää.”
”Yksinkertaistettuna CPAP-laite puskee ilmaa niin, että se pitää ne hengityskanavat auki”
Usein myös uniasennon korjaaminen auttaa. Siihen voi kokeilla vanhaa kikkaa: tennispallon teipataan pyjaman selkään. Markkinoilta löytyy myös uniapneavöitä, jotka ohjaavat nukkumaan kyljellään.
Nukkumisasento voi parantua myös oikeanlaisen vuoteen ja tyynyn valinnalla.
Lisäksi hengitystä voi helpottaa yöksi suuhun laitettava uniapneakisko.
”Se ikään kuin työntää alaleukaa vähän eteenpäin ja luo hengitysteille lisää tilaa”, Pautola kertoo.
Myös alaraajaturvotuksen hoitaminen kompressiosukilla voi helpottaa uniapnean oireita. Turvotusta päiväsaikaan laskeva hoito estää sen, ettei makuulle asettuessa tasoittuva turvotus leviä keski- ja ylävartaloon ja vaikeuta hengitystä.
Kuva: Timo VillanenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
